maanantai 5. huhtikuuta 2010

Operaatio omenapuu

Pääsiäinen on kulunut ystävien kanssa hyvästä seurasta nauttien. Kiitos, ystävät ihanat! Nyt on taas akut ladattu arkeen!


Harmaa, kostea keli ei pidätellyt meitä sisällä. Piha ja puutarha ovat ottaneet ison askeleen kohti kevättä. Lumia on levitelty ja terassi tyhjennetty lumesta ja jäästä. Ohjelmassa on myös ollut kahden pihallamme kasvavan omenapuun vuotuinen leikkuu. 
Apinamies hoiteli pienemmän puun, jonka sai leikattua ilman tikkaita. Minä taas kipusin korkeille tikkaille ja taituroin isompaa puuta.


Mikähän siinä on, että joka vuosi tästä samasta aiheesta tulee sanomista. Jotenkin tuo omenapuiden leikkuu on sellainen taitolaji, jota emme ilmeisesti kumpikaan osaa, vaikka opuksia on kyllä luettu. Tai ehkäpä puumme ovat vain edellisen omistajan pilaamia, ja meillä ei siis ole mitään mahdollisuuksia saada niistä opusten oppien mukaisia. Näin sen täytyy olla. Heh...


Miten teillä muilla omenapuiden omistajilla? Onnistuuko puiden leikkuu ja kuka sen hoitaa?
Omenapuiden oksista saa kivoja kimppuja sisälle tai ulos. Minä olen pitänyt ne kuivina ilman vettä, mutta kuulemma vedessä ne tekevät kauniit lehdet. Voisin kokeilla. Tänään anoppi sai yhden nipun tuliaisiksi.


Toiseen aiheeseen: Mitäs mieltä olette roskisdyykkauksesta? Minä tein tällaisen dyykkauksen viime viikolla. Naapuri pilkkoi vanhat tikkaat viime kesänä pariksi palaksi ja oli nyt ilmeisesti kyllästynyt tähän pienempään palaan. Mullehan se kelpasi. 

Kuvittelen sen vaikka kesäkotiimme pihalle koristeeksi. Ja tuli taas hyvä mieli.

Olen dyykannut elämäni aikana mm. muutaman ihana räsymaton. 
Minua harmittaa eniten se, että moni laittaa sekajätteeseen hyvinkin toisille kelpaavia aarteita. Miksi niitä ei voisi toimittaa kiertoon, kun esim. Fida ja Kierrätyskeskus hakevat niitä ilmaiseksi kotoa.

Mitäs teillä? Oletko tehnyt löytöjä roskiksesta vai kammottaako roskiskama?

Leppoisaa paluuta arkeen!!!



17 kommenttia:

  1. Totta, roskiin menee hirmuisesti aivan kelpo kamaa! Miesystäväni dyykkasi taloyhtiön roskiksesta aikoinaan minulle television ja juuri sellaisen kuin halusinkin ja käytössä yhä. Yhden lipaston, joka on maalauksen alla, on myös pelastettu. Tottakai dyykkaisin vaikka mitä, jos 'tarjolla' olisi. Ruuan dyykkaaminen on myös minusta järkevää! En tosin ole itse moita harrastanut. :)

    Mukavaa kevään ja omenankukkien odotusta!

    VastaaPoista
  2. Dyykkari ilmoittautuu.

    Mutta täytyy sanoa, että edellisessä kodissamme, samassa taloyhtiössä, asui todellinen dyykkaja, ja siitä oli kuule ilo kaukana!

    VastaaPoista
  3. Viikonlopun aikan kaksi roskalavaa tsekattu...toisessa olisi saattanut olla aarteita,mutta oli niin pimeää&satoi vettä:(
    Meiltä löytyy kyllä ainakin yksi tuoli,kottikärryt,haravoita ja lamppu...siis ihan ilmaiseksi roskalavoilta kotiin kannettu:)

    VastaaPoista
  4. Täällä on kans yks dyykkari.
    Olen miettinyt miksei isoissa taloyhtiöissä voitaisi yhtä kerhohuonetta tai vastaavaa laittaa asukkaiden tavaroille, tuo ja vie periaatteella.

    Meiltä löytyy viimeksi dyykattuna iso lamppu, alumiinitikkaat, iso säilytyskori, iso peili. Ja nuo on vain parin viimeisen kuukauden saldoa. Tässä yhtiössä muutetaan paljon ja aina muuton yhteydessä roskis notkuu ehjiä huonekaluja ym. Viimeisin harmituksen aihe oli tahallaan säretty iänkaiken vanha jatkettava pinnasänky. Se olis ollu ihana, mutta säretty niin pahasti ettei olis voinu edes korjata.

    VastaaPoista
  5. Mie kyllä kanssa aina kurkistelen sekajäte astiaa ku roskia vien jotta löytyskö mitään. Viimeksi löyty vanha kuivakakkuvuoka, poika tykkäs tehä lumikakkuja ja nyt siinä vihertää pääsiäis ruoho :) Lehtiroskiksesta löysin suuri käsityölehtiä ja sisustuslehtiä :) Olen ajattellut ehdottaa että kerhohuoneen nurkkaan voitais laittaa iso laatikko mihin sais jättää tavaraa jonka katsoo vielä jollain tapaa ilahduttavan jotakin muuta. Täällä kajaanissa harvemmin edes näkyy mitään roskalavoja paitsi joskus keväisin kerrostalojen pihassa ku suorittavat kellareiden siivouksia. Silloin aion iskeä :D

    VastaaPoista
  6. Kiva, että meitä on enemmänkin, siis dyykkareita! =)

    Meidän taloyhtiössä tilattiin muutama vuosi roskalava ja sovimme yhdessä, että tavaroita tuodaan parkkikselle pari päivää aiemmin ja "saa ottaa". Hienosti tavara kiersi!

    Mutta minua ihmetyttää se yleinen suomalainen negatiivinen asenne, että ei saisi ottaa toisille kelpaamatonta. Onneksi kaikilla ei ole tällainen fiilis.

    Sini: Minäkin nostan hattua ruokaroskia dyykkaaville, vaikka itse en siihen kyllä pystyisi, jollei olisi hätä. Telkkari on kyllä jo aika juttu...

    Emilia: Voin kuvitella, että en itsekään haluaisi ketään asumaan roskiksiimme...

    Niinu: Minäkin huomasin jätelavan anoppilan pihalla eilen, mutta appi vahvisti, että pelkkää rakennuspurkujätettä. =)

    Minttu: Tuollainen käyvän tavaran, aarteen, rikkominen on jotain ihan järjetöntä!

    Purnukka: Tuota lehtien penkomista harrastan minäkin. Välillä löytyy kivoja lehtiä! (Enkä pidä sitä edes dyykkaamisena, vaikka sitähän se on.=))

    Lisää hyviä dyykkausjuttuja, kiitos! =)

    VastaaPoista
  7. Sä teet aina ne löydöt taloyhtiön roskiksesta...aina, kun vien roskia, roskiksessa on vaan haisevaa jätettä ;)

    Omenapuiden leikkaus meillläkin edessä, yhdessä ollaan leikattu jos puita on kotipihalla ollut. Meidän sariola on vaan niin iso, ettei siihen yletä millään ainakaan latvukseen.

    VastaaPoista
  8. Mun paras dyykkaus on vanha puinen keinuheppa. Nyt se on kunnostettuna yläkerrassamme, voiskin joskus postailla siitä.

    Tikkaat on mainio löytö, kesällä joku köynnöskasvi siihen kiipeemään..

    VastaaPoista
  9. Jotain ollaan kyllä kannettu roskiksesta kotiin. Viimeisimpiä "löytöjä" on Marimekon punasävyiset kankaat, sadeviitta, tapettirullat (hyviä askarteluun vaikka) jotain ehjiä vaatteitakin pengoin. Pesin ja vein Fidalle. Tyttöjen huoneessa on dyykatty pikkuhylly. Luistimetkin olen joskus löytänyt. Mitään suurempia huonekaluja ei ole kohdalle osunut, jonkun vanhan tuolin ja pöydän löytäisin kernaasti :D

    VastaaPoista
  10. Aina silmät auki kuljetaan, oli sitten kyseessä kirppari tai roskis yms. Ei nyt ihan tongittua tule tavan roskiksia, mutta jos roskiksesta jotain mielenkiintoista törröttää, niin tottakai se pitää tutkia. Löytynyt on joskus esim. tosi upea rautainen lampunjalka, joka tosin päätyi sitten vuosien jälkeen muuton yhteydessä takaisin roskakatokseen. Ei riittänyt tarmo sitä kunnostaa. Mutta kun itsekkin jättää näkysälle, on ajatuksena, että joku saa ottaa, jos tarvitsee.

    Kierrätys on hieno asia!

    Ja tiedän tositarinan, jossa roskalavalle oli tyhjennetty yksi mummonmökki. Ohikulkijat sai omakseen lukemattoman määrän vanhoja nukkeja, astioita yms. uskomattoman ihanaa.... Harmikseni vain kuulin jälestäpäin, mitä kaikkea ihanaa sieltä oli kotiin kannettu ;(

    VastaaPoista
  11. Ihania keväisiä kuvia. Kyllä se sieltä saapuu, pikku hiljaa:)
    Omenapuusta vielä haaveilen ja toivonkin jos kesällä saisimme pihalle sen istutettua.

    Kyllä minäkin dyykkailen, en vain kovin usein ole löytöjä tehnyt. Muutaman tosi hienon kylläkin.

    VastaaPoista
  12. Ihanaa askartelua löysin täältä. Uusi blogituttavuus, mutta tulen toistekin.

    VastaaPoista
  13. Ihanaa askartelua löysin täältä. Uusi blogituttavuus, mutta tulen toistekin.

    VastaaPoista
  14. Tulin kiittämään kuvan siirtely-vinkistä, toimi! :)

    VastaaPoista
  15. Ihania dyykkausaarteita löytynyt!

    Hanni: Minähän asun siellä roskapöntöissä! Heh! No, oikeasti en minäkään kyllä pusseja siellä availe. Silmäilen vaan tarkasti uusilla silmilläni! =)

    Teija: Muistankin nähneeni sen hepan jossain kuvassa. Pisti silmään, kun oli niin kiva!

    Jonna: Sulla on kyllä tosi paljon hienoja löytöjä!

    Hyvä Mieli: Vai että mummonmökki... Luulenpa, että ei ole ainoa vastaava tarina, valitettavasti. Mutta tietenkin sitä toivoisi itse sattuvansa paikalle...

    Kotoilija: Tervetuloa! Mulla oli tuolla alempana jossain "kotoilu-postaus". Tykkään termistä ja varsinkin sen sisällöstä!!

    VastaaPoista
  16. Ilmottaudun, olen kyllä löytänyt vaikka mitä hyvää roskiksesta ja roskislavoilta. Mulla on se periaate että mitään ehjää ja käyttökelpoista en heitä roskiin, en mitään. Lahjoitan leluja tm. päiväkotiin ja myyn kirppiksellä tasaisesti kaiken turhan pois.

    VastaaPoista
  17. Minna: Mulla on sama periaate, että roskikseen ei laiteta mitään ehjää muille mahdollisesti kelpaavaa. Rikkinäiset arvokkaammat tavaratkin mietin tarkkaan, että voiko kunnostaa...

    Maailma hukkuu...
    Tästä tulikin kiva keskustelu! Kiitokset teille kaikille kommentoijille!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!