keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kevättä rinnassa ja herne nenässä






Aamulla meteorologi kertoi, että vielä ei ole kevät, koska vuorokauden keskilämpötila ei ole yli nollan asteen. Eipä ei, mutta kyllä ulkona on jo selvästi kevään merkkejä.

Mustarastas on laulellut ihanasti jo jonkin aikaa. Tänään samainen lurittaja kylpi rapakossa iloisessa loiskien. Naapurin etelärinteessä puski suuri joukko sipulikukkia esille. Muutama kunnon lämmin päivä ja nämä ovat lähellä kukintaa.

Sisällä olemme kasvatelleet herneenversoja. Ihanan helppoa ja nopeaa hommaa. Koko perheen voimin olemme ihastelleet versojen kasvua lähes silmissä. Testailin muuten liitutaulumaalia tässäkin hommassa ja tykkäsin. Tällaisia mustia kukkaruukkuja täytyy saada lisää!

Viime viikkoina olen askarrellut kransseja seurakunnan "touhukerhossa". Alkuvaikeuksien jälkeen totesin, että minun tyylini on yksinkertainen ja suosin tässäkin hommassa mieluummin kierrätysmateriaaleja. Nämä kotiutuneet kranssit etsivät vielä paikkaansa. Ehkäpä lähempänä pääsiäistä meille tulee perinteisempiä tipukransseja.

Loppuviikolla on luvassa lämpeneviä öitä, joten eiköhän silloin tuo kevään kriteerikin täyty. Niin, ja täytyy tässä vaiheessa paljastaa, että minulla ei ole herne nenässä, vaikka välillä tiputteleekin lunta. Se tietää vain pikkuisen pidempää hiihtokautta!

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Esikoisen huoneessa










Viikonloppuna rymsteerasimme perheen esikoisen, 10-vuotiaan neidin huoneessa. Huone on talon pienin, ja huonekalujen siirtely ahtaassa huoneessa vaati sutjakkuutta ja pikkutarkkaa vääntöä.

Neidin huone on rakennettu entisestä vaatehuoneesta ja vessasta. Pinnat uusittiin rempan yhteydessä, ja neiti sai itse valita sävyt. Lempiväri vaaleansininen on onneksi vieläkin mieleinen. Neidin haaveissa on tietenkin isompi huone.

Minä kaipaan maltilliseen Ikea-henkiseen huoneeseen hieman jotakin säröä, jotain vanhaa tai vahvanväristä. Kiikutin työpöydän päätyyn alkuviikolla maalaamani liitutaulun – yllätys yllätys! Vanhat taulunkehykset makasivat varastossa ilman taulua, jäljellä oli vain lasi, jonka vetelin maalilla mustaksi. Nyt saa neiti taiteilija tehdä vaihtuvat taideteoksen huoneeseensa. Ehkä kiinnitän sen vielä seinään, että on tukevampi.

Miten teillä sisustellaan koululaisten huoneita? Kuka määrää tyyliin ja julisteet? Onko vääntöä? Meillä ainakin vielä ollaan menty aika hyvässä yhteistyössä.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Apinajuttu

Apinalandiassa asuu ihmisapinoiden lisäksi muutama pehmeämpi versio. Tämä yksilö saapui viime syksynä tuliaisena Köpiksestä perheen pienimmälle. Ihastuin sen väreihin...

Pari päivää sitten pienimmäinen kyseli, miksi hänellä ei ole uutta kevätpipoa. No, tuumasta toimeen. Käsiin tarttui kirppislanka, 50 sentin lila-sekoitus. Ajattelin ensin tehdä siitä valkoisen kanssa maltillisen version, mutta silmiini sattuikin neitokaisen apina, ja samassa muistin toisen pienen kirppislankajämän. Pipon edetessä neiti totesikin, että tästä tulee apinamyssy. Ei mitään korvia ja silmiä, mutta kovasti ovat kuin kaksi marjaa!




ps. Minä olisin jättänyt tupsun pois vedoten vaikkapa siihen, että myssy menee paremmin pyöräilykypärän alle, mutta ei... neiti halusi sen ehdottomasti!

ps2. Asuvalinta on neidin oma...

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Mun kapustapurkki









Tänään paistaa aurinko ja on niin keväinen fiilis. Ulkona rapakot kasvavat ja sisällä tekee mieli kasvatella kaikenlaista heleänvihreää. Meillä touhutaan keväisiä askareita.

Yläkerran vessa sai koristeekseen lisää kärpässieniä. Nuo punaiset voisi oikeastaan ottaa hetkeksi pois. Nämä heleät saavat olla vaikkapa pääsiäiseen asti esillä. Taustalla näkyvät kirsikkapuun oksat, joiden kasvua seuraan innolla.

Keväisiin touhuihin liittyy myös uusin harrastukseni, kranssit. En ole oikeastaan koskaan kransseja tehnytkään, mutta nyt askartelemme niitä porukalla kerhossa. Täytyy sanoa, että en ole vielä oikein löytänyt omaa tyyliäni. Mutta vielä en luovuta. Kuvissa eräs viritelmän alku.

Kopioin uusimman liitutaulumaali-ideani suoraan Likainen parketti -blogin Nenalta. Nyt minullakin on oma kapustapurkki! Tykkään! Näitä mustia tuotoksia riittää esiteltäväksi myöhemminkin, sen verran koukussa olen tähän maaliin!

Mukavia kevätpäiviä!

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Uusi rakkaus





Niin siinä kävi, että eteinen sai lisävärinsä liitutaulumaalista. Olen aivan ihastunut tähän mattamustaan maaliin. Nopeaa ja helppoa sutia.

Eteisen peilinkehysten lisäksi maalia sai pintaansa saunan oven vieressä oleva kaappi, jonka sisässä ovat saunan säätimet. Nyt siihen voi kirjoittaa viestejä, eikä tarvitse ripustella lippuja ja lappuja. Muutama puinen kynttilänjalkakin on nyt sävy sävyyn.

Päädyin lyhyen pohdinnan jälkeen mustaan, koska ajattelin, että väripilkkuja tilaan saa muillakin keinoin. Ja värejä voi sitten vaihdella fiilisten mukaan, kun tekee väri-ilottelun irtoesineillä.

Pääsiäisen lähestyessä meillä kasvaa nyt keväisen keltaisia kärpässieniä. Ne seisovat tukevasti omalla leveällä jalallaan. Kohta koukulla taitaa olla sitten lila sieni.

Liitutaulumaaliakin riittää vielä. Naureskelin illalla apinamiehelle, että etsiskelen vimmatusti uutta maalattavaa. Yllättäen meillä voi olla vaikka mitä liitutaulumustaa! Mutta nyt lupaan, että en postaile ihan hetkeen eteisestämme!

Mukavaa viikonloppua! Peukut pystyyn, että vietämme sen auringossa eikä lumipyryssä!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Hassu hattu







Tämän jutun otsikko voisi hyvin olla myös "kaulaliinan uusi elämä". Eli purkamani kaulaliina sai uuden paikan lampunvarjostimena. Ajattelin ensin kutoa lampulle uuden hatun, mutta koska noita kudottuja hattuja on näkynyt jonkin verran, päätin kokeilla minulle rakkaammalla tavalla, eli virkkaamalla.

Vähänhän se on hassu, mutta onneksi sen saa helposti pois vaikkapa kesäajaksi. En kiinnittänyt sitä millään, ja hyvin pysyy paikallaan.

Olin hieman epävarma tällaisten "omavirityslamppujen" paloturvallisuudesta, kunnes katsoin Strömsön jakson, jossa oli lampuntekijä vieraana. Hän sanoi, että tärkeintä on, että lampulle jää riittävästi tilaa varjostimen sisällä, eikä mikään koske siihen. Taidan silti olla hieman varovainen tämän viritykseni kanssa.

Taustalla näkyy eteisen peili, johon ostin jo maalin, mutta vielä ei ole ollut sopivaa hetkeä maalaukselle. Pian näette, mihin väriin päädyin...

Kotomaassa aurinko paistaa. Maailman surullisista uutisista huolimatta lasten kanssa on helppo jatkaa arkea. Olen tietoisesti vähentänyt uutisten katselua. Jokaista asiantuntijan kommenttia ei tarvitse lukea tai katsoa. Haluan myös säästää lapsia näiltä uutisilta, vaikka koululaiset niistä selvästi ovatkin kuulleet ja puhuneet.

Aurinkoista viikon jatkoa! Nautitaan pienistä arjen asioista!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Pisaroita ja siemeniä






Surullisista uutisista huolimatta oli kiva herätä tähän maanantaiaamuun. Viikonloppu oli siis hyvä. Se sisälsi hiljentymistä ja hetken omaa aikaa, ulkoilua ja urheilua ja vielä tujauksen käsitöitä ja askartelua. Kaikkea minulle tärkeää. Ja tietenkin oman perheen seuraa.

Sain viikonloppuna yllätyksenä paketin vihreää teetä. Kauniissa paketissa on mukana mukava mietelause, joka herättää monenlaisia ajatuksia. Tästä intoutuneena kaivoin sinimailasen siemenet esiin ja laitoin ne likoamaan idätystä varten. Pienet sormet ihmettelivät, miksi sotkin siemeniä pöydälle!

Mielessä on taas monenlaisia käsitöitä. Tällä hetkellä pöytä on tyhjä, mutta kohta taas koukku heiluu. Tekisi mieli aloitella pienen tauon jälkeen isoäidinneliöiden virkkuu. Jämälankoja on kertynyt kivoissa väreissä. Väriä saisi olla ihan reippaasti ja ehkä valkoiset reunat. Nuo neliöt ovat mukavaa tekemistä muiden käsitöiden lomassa. Niitä voi tehdä pikkuhiljaa, silloin tällöin inspiraation mukaan.

Tällaisia alkuja tänään! Mukavaa keväistä viikkoa!

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Asennetta




Tällä viikolla olen havainnut kaipaavani uutta asennetta. Asennetta tavaraa ja rojua kohtaan. Olen liian kiintynyt joihinkin vanhoihin, ihan tarpeettomiin tavaroihin. Lisäksi minua vaivaa "käsillääntouhuajan syndrooma": kaikki sellainen, jota voisi hyödyntää askarteluissa tai käsitöissä, kertyy helposti jemmaan.

Minut herätteli eräs pieni tapahtuma: lakkasin kynsiäni eräänä iltana, enkä löytänyt haluamaani kirkasta kynsilakkaa. Käsiini sattui yli kymmenen vuotta vanha "ihonvärinen" kynsilakka. Muistatte varmaan tuon nude-kauden.

Lakkailin kynteni tällä ihonvärisellä ja hetken päästä jo puistatti. Ällöttävä väri. Seuraavana päivänä puhdistin lakan kynsistäni, mutta ajattelin säästäväni lakan vaikka sukkahousujen korjaamiseen. Hei, haloo!  No, nyt etsin uutta asennetta ja olen jo heittänyt tuon lakan roskikseen.

Asennetta etsii myös tämän pipon omistaja. Tein pojalleni monsteripipon, ja etsimme netistä yhdessä ilmeitä pipoon. Poika oli selvästikin ihastunut pipoon, mutta kouluun asti se ei ole vielä päässyt. Luulen, että pelko siitä, että joku huomauttaa erilaisesta piposta, on liian suuri. No, joko puran ilmeen tai pipo saa uuden omistajan. Katsotaan...

Mukavaa viikonloppua räntäsateen keskeltä! Minulla on purkuprojekti. Asennevammaisena en taas osannut laittaa liian isoa ja paksua kaupan kaulaliinaa menemään. Puran sen langaksi ja teen siitä jotain. Mielessä on jo yksi projekti. Mutta siitä myöhemmin!

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Köyhän miehen String-hylly




Olen ihaillut monissa blogeissa ja sisustuslehdissä ruotsalaisia String-hyllyjä. Haluaisin itselleni sellaisen mustan pocket-mallisen. Ainoa ongelma on se, etten ole keksinyt sille sopivaa paikkaa ahtaassa kodissamme. Vapaita seiniä ei ole, enkä halua piilottaa sitä makuuhuoneen peräseinälle. Siihen olisi ihana laittaa esille uusimmat kirppislöydöt ja rakkaimmat keräilyaarteet. (Ehkäpä meidän pitäisi muuttaa isompaan kotiin, hah hah!)

Koska seinällä ei ole tilaa, olen laittanut tiskipöydälle seisomaan pienen hyllyn. Valkoinen hylly sai vastikään uuden ilmeen. Maalasin sen vaaleansiniseksi ja niittasin niittipyssyllä taakse värikkään paperin. Tähän keräilen nyt kivoimpia aarteita mielialan mukaan.

Tällä hetkellä hyllyssä on kyllä ihan käyttötavaraa: suolaa vanhassa kahvikupissa, tulitikkuaskeja, purkkaa ja muuta jokapäiväistä. Mutta ehkäpä minä pärjään tällä...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Värikästä






Takana tapahtumarikas, leppoisa viikonloppu. Kirppistelyä, harrastuksia ja laskiaismenoja. Kaiken keskellä  olen nähnyt paljon värejä. Ihania, kirkkaita värejä.

Koukulla keltaisenvihreää. Pehmeää baby-lankaa. Taustalla kirppislöytö, pala Louekarin Karkulaiset-kangasta, joka ilahduttaa kovasti. Ajattelin siitä ensin jotain lastenhuoneeseen, mutta luulenpa, että se päätyy vähän muualle... Ihana kangas, kiitos myyjälle!

Värikkäät lasipullot ovat – yllätys yllätys – apinamiehen kirppislöytö. Parvekkeella kuivuva keltainen lakana – minun löytöni – odottaa pääsyään kesäkotiin. Haluaisin sinne pelkästään näitä jämäköitä, vanhoja retrolakanoita.

Yläkerran vessaan on kasvanut sieniä, kärpässieniä. Kyllä nyt passaa, kun aurinko paistaa! Ihanaa, alkavaa viikkoa!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Uusi harrastus


Minun uusin harrastukseni liittyy virkkaamiseen. Ei siis oikeasti uusi harrastus, mutta uusi tuote! Olen virkannut (muistaakseni) elämäni ensimmäisen villapipon. Tästä alkaa pipotehtailu.

Neiti 5 v. sai itse valita lankojen värit. Ostin kerän ihanan pehmeää alpakkalankaa, ja sen kaverina oli raidoissa pinkki mohair-lanka ja tekokuituinen "möykkylanka". Pikkuiset korvaläpät ja pinkki tupsu neidin toiveiden mukaan.

Seuraava pipo on jo suunnitteilla...

Tällä viikolla olen harrastanut rojuterapiaa. Alkuvuoden kaappien raivaus on konkretisoitunut niin, että osa tavarasta on päätynyt kirpparille, osan olen kantanut Fidaan ja useampi kassi odottaa vielä naapurustoon jakoa.

Makuuhuoneen nurkat ovat nyt tyhjät erilaisista nyssäköistä. Tästä innostuneena kävin aamulla sellaisen hyllyn kimppuun, jonka olen suunnitellut tyhjentäväni varmaankin kaksi vuotta. Aika paljon pölyä ja varmaankin fenghuin mukaan huonoa energiaa. Pieni karsinta vielä edessä, mutta luulisi tämän jälkeen vapautuvan paljon uutta, hyvää energiaa!


Muutaman päivän alavireisyyden jälkeen kaivoin tänään myös kameran esille ja oioin paikkoja kuopuksen kanssa. 3-vuotias on muuten hyvä apuri, kun antaa rätin käteen ja keksii paljon pyyhittävää! Tänään kiinniteltiin neitien uusimmat työt seinälle. Tekniikkana näissä on ensin piirretty valkoisella kynttilällä ja maalattu vesiväreillä päälle.


Mukavaa aurinkoista viikonloppua! Minua odottavat muutamat uudet aurinkolasit, jotka nappasin kirpparilta myyntipöytää siistiessäni koriin. Ainahan sieltä jotain tulee kotiinkinpäin!