Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. joulukuuta 2017

Hämärän hyssyä












Viime viikot ovat olleet kelin puolesta omituisia. Välillä olemme nauttineet lumen tuomasta valosta, välillä on ollut niin harmaata ja pimeää. Maisema on muuttunut yhdessä yössä.

Töissä on ollut kiireistä, joten vastapainona olen nauttinut luonnosta sekä valkoisena että harmaana. Minusta sadekeli ei ole este lenkille, oikeilla varusteilla on ihana lähteä ulos, vaikka tihuttaisikin. Saan saman energisen fiiliksen, satoi tai paistoi.

Kotosalla olen viettänyt hämärän hyssyä kynttilänvalossa. Tänään kuuntelin yksinäni rauhassa jouluradiota monta tuntia. Muutama pakettikin tuli rapisteltua kasaan. Leppoisaa...

Joulusta en ajatellut stressata. Kotia laitan juuri niin paljon kuin huvittaa ja lahjaosastokin on melko simppeliä, kun tuttavapiirin lapset alkavat olla isompia. Ei siis enää leluosastojen kiertelyä...

Leppoisaa joulun valmistelua sinullekin!

It has been light and dark out there. Weather has changed over night. Funny, but I've still enjoyed long walks outdoors. Even it were rainy. After having busy weeks at work I'm doing all the Christmas preparations with very little stress. I hope you enjoy these weeks before the Eve too!


perjantai 1. joulukuuta 2017

Ystävät ovat kultaa!






Marraskuu oli ja meni. Pimeää ja märkää, mutta ohi on.

Tapasin marraskuun aikana ihanan paljon ystäviäni. Järjestimme naapuruston ystäväperheille halloween-juhlat pitkästä aikaa. Oli niin kivaa, kun kaikki olivat ainakin himppasen pukeutuneita ja tunnelma oli katossa. Monia en ole ehtinyt nähdä pitkään aikaan kunnolla, mutta nyt istuttiin iltaa iloisissa tunnelmissa.

 Kässäkamujeni kanssa tapasimme myös useamman kerran. Kässäilyt ovat jääneet näistä tapaamisista viime aikoina vähemmälle, mutta hauskaa meillä on aina. Yksi asuu merten takana, mutta se ei onneksi nykyaikana tunnu isolta etäisyydeltä!

Lisäksi ohjelmassa on ollut kummilasten synttäreitä ja yhden ystävämme viisikymppiset, joissa tapasimme paljon ystäviä vuosien takaa.

Hyvät ystävät ovat kultaa, ja ystävyyttä kannattaa vaalia ja hoitaa. Kaikkien kanssa ei aina voi olla aktiivinen, mutta ystäviä ei kannata unohtaa.

Ps. Olen ainakin vuoden ajan suunnitellut villasukkien kutomista. Nyt ne ovat työn alla! Hyvä minä!

I´ve been thinking about friendship lately. We had a nice halloween party with our old friends. Such a good feeling. I´ve also met my handicraft friends many times. A lot of laughter and good feeling. Friendship is gold!

tiistai 24. lokakuuta 2017

Jotain uutta, jotain vanhaa











Pitkähkön blogitauon jälkeen veri vetää taas tarinoiden pariin. Olen instaillut kesän aktiivisesti (@nonnaapinalandia), mutta syksyn tullen on tehnyt mieli kaivaa kamera esille. Olen myös innostunut lukemaan muiden blogeja uudelleen.

Olen kirjoittanut blogiani reilut kahdeksan vuotta. Elämä on muuttunut vuosien saatossa melkoisesti lasten kasvaessa ja elämän siirtyessä enemmän kodin ulkopuolelle. Blogi onkin muuttunut melkoisesti ensi vuosista.

Lasten kuvat ovat kadonneet ja käsitöiden esittelykin on jäänyt vähiin. Tällä hetkellä elämä pyörii teini-ikäisten lasten arjessa, ja omaa arkea hallitsee omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Työ on vienyt mennessään, ja ajoittainen stressikin vaivaa.

Tänä kesänä olen taas hakenut rentoutta ja voimaa metsästä. Metsään olen mennyt välillä yksinäni, välillä perheen tai ystävien kanssa. Toisinaan mukana on ollut sienikori, toisinaan olen hikoillut poluilla juosten tai pyöräillen.

Pohdinkin siis ääneen, että oletteko valmiita näkemään ja kuulemaan jotain uutta täällä apinalandiassa? Oletteko valmiita metsästämään kanssani mielenrauhaa ja tasapainoa elämään? Jättäkääpä puumerkkiä, kiitos!

Quite a break in my blog! I´ve been missing all this story telling. Instagram is nice, but not the same. You can find me there @nonnaapinalandia.  

I´ve spent a lot of time in the forest this summer. Jogging, picking up mushrooms or berries. Alone or with my friends or family. It´s been quite a therapy. 

In the future I would like to tell more about wellbeing and my way of finding balance in my life. Hope you´ll follow me!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Ahaa-elämyksiä











Lapset viettelevät kesälomaansa kukin tavallaan: pienin on vielä koulun kesäkerhossa, seuraavalla on ollut ohjelmassa pesisleiriä. Isommilla on normiharrastuksensa jalkapallo ja hevoshommat. Minä olen ollut töissä ja kokenut hieman huonoa omaatuntoa siitä, että lapsilla ei ole loman tuntua vanhempien töiden vuoksi.

Viime viikolla päätinkin poistua rutiinialueelta ja tuoda sitä loman tuntua iltoihin. Yhtenä iltana lähdimme rannalle, toisena ystäville kylään. Pyykkivuoret saivat jäädä odottamaan, ja niillehän on ollut hyvää aikaa sateisena viikonloppuna.

Perjantaina kävimme veneretkellä kaupunkiympäristössä. Kannatti unohtaa väsymys ja nollata aivot vesillä.

Toinen hyvä lomaa tuova ahaa-elämykseni on koskenut lukemista. Lukeminen rauhoittaa, ja normiarjessa ehdin lukea vain iltaisin, silloinkin liian vähän, kun väsy iskee. Lukuhetkiä on kuitenkin helppo järjestää, kun päättää niin. Telkku- ja nettiaikaa on helppo karsia, ainakin minulla. Lisäksi kirja kulkee helposti mukana, eli vaikkapa lapsia harrastuksista noutaessa ylimääräinen odotteluaika on kiva käyttää lukien.

Käytiinkin kuopuksen kanssa viikolla kirjastossa ja lainattiin kirjoja iso kassillinen. Jospa lapsetkin löytäisivät lukemisen iloa.

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja leppoisaa lomaa lomaileville! Meillä vielä paahdetaan hetki, mutta kohta vietetään rauhallista juhannusta maalla. Ai että odotan sitä!

ps. Pionit ovat vaan niin ihania!

Still working and waiting for the holidays. Kids are at home, in summer camps or busy with their hobbies. We´ve spent some summer holiday together in the evenings, gone to the beach or to the library. I´ve made good decisions about reading more and spending less time in internet. So, see you...

lauantai 2. tammikuuta 2016

Katse vuoteen 2016








Minulla ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Muutamia asioita ajattelin kuitenkin kirjata ylös vähän niinkuin aarrekartta-tyyliin. Kun kirjaan ajatukseni ylös, ne myös vahvistuvat.

Vuosi 2015 toi meidän perheeseemme ison muutoksen: minä siirryin kodin ulkopuolelle töihin. Olen nauttinut työstäni, vaikkakin tunnen kiireen arjessamme. Välillä poden huonoa omaatuntoa siitä, että laatuaika perheen kanssa jää vähiin.

Tämän vuoden aikana teen tälle asialle jotakin. Turhan karsiminen kalenterista, siivoojan hankkiminen kerran kuussa, lasten kouluttaminen kotihommiin. Siinä muutamia avaimia onneen.

Miehen työnkuva muuttuu tänä vuonna, mutta vanhat työt seuraavat mukana pitkälle, joten hieman jännittää senkin osalta, miten onnistun tässä laatuajan viljelyssä. Voi olla, että miehen osalta ei ole luvassa apuja tähän projektiini ihan heti.

Turhan karsiminen elämästä koskee myös materiaa. Lukupinossa on Marie Kondon Kon Mari. En odota ihmeitä tältä kirjalta, mutta ehkä enemmänkin inspiraatiota. Minimalistia minusta ei tule, mutta mutta... karsimista on tehtävä, että koti on kaikille mukava paikka olla.

Lisäksi ajattelin organisoida muutaman nurkkauksen uusiksi uusilla säilytysjärjestelmillä. Mietin tarkkaan kaiken uuden hankkimista. Tämäkin helpottaa osaltaan kiireistä arkea, kun tavaroilla on paikkansa.

___

Oltiin muuten tänään ystävien luona Porvoon suunnalla kyläilemässä. Pehmeää pakkaslunta sateli pitkin päivää, ja päiväkävelyllämme metsässä oli satumainen tunnelma. Onneksi sitä lunta on luvassa tänne Espoonkin suunnalle!

Ihanaa alkavaa vuotta, leppoisaa sunnuntaita! Muistakaa kaivaa villat esiin ja nauttikaa kauniista talvikelistä! Minulla on jäälyhdyt valmistumassa terassilla.
____

I´ve been thinking about this new year 2016. No big promises, but still something. I´ve been quite busy and I feel like I don´t have enough quality time for the family. This year I´ll do something about this. Focus on important things and happenings. Also focus on less materia around. 

Pictures are from our day trip to Porvoo. What a lovely snowy day!


lauantai 14. marraskuuta 2015

Vaihtelevaa







Kovin on ollut vaihtelevaa tällä viikolla. Sekä sää että muu elämä. Lempeästä aamuvalosta on siirrytty iltapäivän jatkuvaan sateeseen. Kiireestä on vaihdettu vauhdilla rauhalliseen menoon. Pisteeksi i:n päälle tämä viikonloppu ja Pariisin tapahtumat. Vaikea tajuta, että meillä kotona elämä jatkuu entisellään, vaikka median kuvat näyttävät, että toisaalla elämä on muuttunut kovastikin.

Ei auta, tästä jatketaan, mutta kyllä tämä pysäyttää hetkeksi!

ps. pahoittelen kuvien huonoa laatua. Valo on vähissä...

This week has been full of changes. The weather has changed from sunshine to rain showers. My timetables have changed from rush to peacefulness. And this weekend in Paris... It´s hard to understand that life goes on at home...

ps. Sorry about the bad quality of my photos. I could have some more light...

torstai 15. tammikuuta 2015

Napanuoran venytystä






Tällä viikolla olen istunut lasten kanssa infoilloissa. Toissailtana yläkouluun menevän pojun kanssa  painotetun luokan infossa ja eilen teinineidin kanssa ensimmäisessä yhteisessä riparitapaamisessa.

Hassua, miten tulee samalla kiidettyä takaisin omaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Pikaisella hypyllä sitä pääsee omiin kouluajan tunnelmiin ja riparimuistoihin. Aika kivaa, vaikkakin haikeaa. Tuli muuten tunne, että olisipa kiva olla itse lähdössä riparille!

Mutta nyt on lasten vuoro kokea. Itse saa olla taustatukena ja venyttää sitä napanuoraa... Kesällä on vielä edessä meidän perheen ensimmäinen kielikurssi. Hui! Kasvattaakohan tämä enemmän äitiä vai lasta?

Kids are growing up. We´ve  had a school info for a new school and the first meeting of confirmation school. And next summer the first language school. 
These meetings remind me of my childhood and youth. Kind of sad, but now it´s my children's turn to get these experiences...