Viikon varrelta

Kiireinen viikko käynnissä. Viikon varrelle on mahtunut

- neljäsluokkalaisen uuden heposharrastuksen aloitus

- pikainen visiitti pääkaupunkiimme

- viileiden aamujen ihastelua ja pitkien housujen kaivelua kaapeista

- kahvailua tv:n ääressä

Tiesittekö muuten, että uusimman Maalla-lehden takakannessa mainostetaan,
että seuraavassa numerossa aiheena on jo Joulu Maalla!
Huh hah hei!

A busy week!

- horses

- Helsinki

- autumn mornings

- kettle bell training

And the next issue of a Finnish magazine Maalla is about Christmas! Wow!

Arvonta!

Kesäkodissa lueskelen urakalla lehtiä, eikä ole niin väliä ovatko ne tältä vuodelta vai jo muutaman vuoden kaapissa odottaneita. Melko monesta lehdestä on jäänyt lukematta jokin juttu, ja kuvistakin löytyy aina jotain uutta.

Nyt joku onnekas teistä ihanista lukijoistani pääsee myös nauttimaan lukuelämyksistä. Lehtikuningas lahjoittaa tutustumisjakson valitsemastasi lehdestä. Valitsin joukosta joko kestosuosikkini Kotivinkin (5 numeroa) tai uudemman tuttavuuden Ihana-lehden (4 numeroa). Kerro kommentissasi, kumman haluaisit.

Aikaa osallistua on tasan viikko, eli perjantai-iltaan 31.10. asti. Lehdet toimitetaan tällä kertaa vain Suomessa.

Onnea matkaan ja ihanaa viikonloppua! Minä toivun täällä pikavatsapöpöstä ja raivaan kaaosta, joka syntyy, kun mami makoilee yhden päivän veto poissa sohvalla.

EDIT: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Sorry, this time only for Finnish readers.

Väriterapian tarpeessa

Taas se iski – nimittäin väriterapian tarve. Ostin viime viikolla lempparilehteni, ruotsalaisen Family Livingin. Sen yksi kuva jäi kummittelemaan päähäni ja sai aikaan melkoisen ketjureaktion. Haluaa väriä. Raikasta vihreää. Lehden ihana vihreä joulupuu olisi aika namu!

Onneksi värejä löytyy kaappeja kaivelemalla ja pientä askartelua suorittamalla! Keittön pöydälle vihreä liina ja sohvalle vihreä tyynynpäällinen. Huomasin myös, että eräs lempihuoneeni, eli yläkerran wc, toistaa tätä värimaailmaa. Sitten vaan sinne oleilemaan!

 Minulle iski taas vimma koristella peltitölkkejä. Washiteippiä ja leipurin narua pintaan. Vaaleanpunaisiksi luulemani hyasintit olivatkin melko räväkän värisiä. Oletko ennen nähnyt tällaista sävyä?

After a little less colorful period I find myself watching some colorful pictures. The newest issue of Family Living was full of beautiful pictures. Bright green specially looks good. Luckily I do have some colorful items of that tone. Now I´m happier! I also did some grafting of tins. Washi tape and  Divine Twine on them!

Vuoden eka joulupostaus

 

Juu, se lähestyy ja hiipii mieliimme joko vaivihkaa tai rysäyksellä! Siis joulu.

Tällä viikolla olen touhuillut joulujuttuja. Mieli ei kyllä olisi ihan vielä joulujutuissa, mutta joulumyyjäiset lähestyvät. Ei auta kuin virittäytyä joulutunnelmaan glögimukin ääressä. Mukavaa tämä kyllä on, vaikka ei ihan vielä ajankohtaista.

Joulukortteja olen askarrellut kahdella teemalla: räväkät ja rauhalliset. Tykkään kyllä molemmista, mutta nämä termit kuvastavat ehkä tämänhetkistä suhtautumista väreihin. (Siis tykkään tykkään.)

Punaisia kärpässieniä olen tehnyt kaiken järkevämmän välissä. Nyt syntyi jättispottissieni, ja lapset olivat ihastuksissaan. Se olisi päätynyt unikaveriksi, mutta en luovuttanut sitä. Lapset tilasivatkin seuraavaksi itselleen unikaverisieniä.

Lopuksi vielä vilkaisu tämän vuoden partiolaisten joulukalenteriin. Näiden myynti alkaa nyt! Meidän partiolainen voi kohta kolkuttaa teidänkin ovellanne!

Ps. Katsoitteko eilen Inhimillisen tekijän? Mitäs tykkäsitte? Teemana oli hidastaminen ja kohtuullistaminen. Keskustelemassa olivat toimittaja Marikka Bergman, yrittäjä Sanna Wikström ja ekonomi Heikki Honkala. Mielenkiintoista ja omia ajatuksiani vahvistavaa! Tykkäsin kovasti ja suosittelen. Käykää katsomassa jälkikäteen!
Ps2. Onko kukaan menossa Tanskaan? Kaipailisin Bolig Livin joululehteä...

This is my first christmas post this year. Actually I´m not in a hurry with christmas things, but this year I´m preparing some things for our christmas sale of works. Christmas cards and some paper crafting to start with. My dauhgter is also selling advent calenders to raise money for scouting. 

Lovos-ihmisiä

Tiedättekö mitä tarkoitetaan lovos-ihmisillä? Minäkään en tiennyt, ennenkuin luin jutun aiheesta Voi Hyvin -lehdessä (VH 7/10).

"Lovos (Lifestyles of Voluntary Simplicity) tarkoittaa vapaaehtoista elämäntyylin yksinkertaistamista. Niukkuus, luopuminen ja vähään tyytyminen ovat lovos-filosofian kulmakiviä."

Pari päivää myöhemmin silmiini sattui myös uusimmassa Kodin Kuvalehdessä juttu arkkitehti Kati Juola-Alasen ja hänen miehensä Sami Alasen ekokodista ja heidän elämäntyylistään, joka selvästi lähentelee tuota lovos-filosofiaa.

Vuosien takaisella tuttavallani Katilla on monia mielenkiintoisia ajatuksia ekologisesta elämäntyylistä. Kauniissa kodissa on esimerkiksi hyvin vähän tavaroita, mutta erittäin kauniita design-klassikoita. Perheen ajatuksena on ostaa vähän, mutta niin kaunista, että sitä jaksaa katsella pidempään.

Vaikka en itse ole ihan näin ääripäässä elämäntyylissäni, herättää tämä aihe monenlaisia ajatuksia. En aio potea huonoa omaatuntoa elämäntavastani, mutta kyllä väistämättä tulee mietittyä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Ehkäpä tässä voisi oppia jotakin uutta.

Mitä ajatuksia lovos herättää sinussa?

ps. Materiaa ja elämäntapoja pohtiessani olen hörppinyt kahvia ja tehnyt romusta taidetta...

Mitä isot edellä...

...sitä pienet perässä!

Uusimmassa Koti ja keittiö -lehdessä oli kauniin kodin esittely. Siitä sain "tahtoo kans" -idean käsityökorista. Ja sehän syntyi parissa päivässä vanhoista kuteista. Korini on kokenut tuotekehitystä: siinä on nyt kantokahvat. Aion säilytellä siinä työn alla olevaa käsityötä.

Alkava viikko on ollut hyvin arkinen: lumenluontia, käsitöitä ja urheilua kaiken muun perussälän rinnalla. Kolaukseen liittyvä taloyhtiön sosiaalinen vääntö väsyttää. Kuka kolaa ja kuka ei. Onko muissa taloyhtiöissä samaa? Olisipa kiva asua omakotitalossa...

Päätin pitää tämän viikon totaalitaukoa kaappien raivaamisesta. Sen sijaan olen tyhjennellyt pinnoilla olevia turhia koristeita ja kertyneitä roinia. Aika kiva tyhjennellä lipastojen päällisiä ja asetella sinne ainakin hetkeksi uusia, kivoja juttuja. Piristää. Keittiössä tyhjensin jääkaapin oven ja liesituulettimen päällisen. Johan tuli siistiä!

Luettavana on taaskin viikon pikalaina; Alexandra Salmelan esikoisteos, joka oli myös Finlandia-ehdokkaana. Hänen ehdokkuudestaanhan nousi kohu kansalaisuuden takia. Kirja on varsin erikoinen tapaus, huh huh. Vielä en tiedä tykkäänkö, mutta ainakin tekee mieli jatkaa ja ottaa selvää, onko tämä lintu vai kala. Oletteko lukeneet?

Voimia viikkoonne! Ihan kohta on jo helmikuu...

Kaaoksenkesyttäjä

Uusimmassa Glorian Kodissa (Glorian Koti, tammikuu 2011) on juttu tavaraähkystä. Toimittaja Sanna Tyry on haastatellut Anne te Velde-Luomaa, joka ammatikseen kesyttää muiden kaaoksia. Mielenkiintoista, että tällä alalla voi elättää itsensä. Ja minähän rupesin heti miettimään Katti Matikaisen tyyliin, että tulisiko minusta hyvä kaaoksenkesyttäjäkonsultti.

Juttu on sinänsä hyvä ja maanläheinen. Kuten yleensä tätä aihetta käsittelevissä jutuissa, ei tässäkään ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta kyllä aihe silti kolahtaa ja herättelee taas kaaoksenkesyttäjää minussa.

Te Velde-Luoma nimeää kuusi teesiä kaaoksen kesyttämiseen. Tällaisia ne ovat pääpiirteissään:
1. Rajaa työmaasi. Käy kerralla läpi esimerkiksi yksi kaappi.
2. Päätä työaika. Ei enempää kuin yksi tunti kerrallaan.
3. Erottele tavarat heti kierrätyspaikan mukaan.
4. Älä ryhdy työhön väsyneenä.
5. Jokaisella säästettävällä tavaralla tulee olla oma paikkansa.
6. Muista, että tavaroita voi myydä eteenpäin kirppareilla ja nettihuutokaupoissa, mutta ole armollinen itsellesi. Toteutus vaatii aikaa.

 Oma rojuterapiani on hidastunut vuoden vaihteen jälkeen. Varasin kirppispaikan, ja sen jälkeen olen verkkaiseen tahtiin siirtänyt tavaroita kirppislaatikoihin. Keräyskassiin siirtelen tavaraa myös silloin tällöin, mutta isompien kaappien tai nurkkien siistimiseen ei ole inspistä riittänyt.

Positiivista on ollut se, että uutta tavaraa ei ole kävellyt sisään. Ei ole edes tehnyt mieli kierrellä kauppojen alennusmyyntejä. Kirppiksetkin ovat saaneet olla rauhassa, mutta luulenpa, että lähiviikkoina pitää pistäytyä jossakin. Ihan vähän vain kurkkimassa kirppishyllyjä...

Tänään ostin kuitenkin kevään ensimmäiset tulppaanit. Ah, miten ihania. Odottelen niiden avautumista. Olipa muuten vaikea valita värejä, kun oli näiden lisäksi niin kaunista pinkkiä, keltaista ja oranssia. Sellainen sekakimppu olisi ollut kaikista kaunein.

 Harmaan viikon piristykseksi olen kutonut puikot viuhuen. Neiti 10 v. sai oman kaulurinsa, jonka idean ja ohjeen nappasin Virkattu Lintu -blogista. Kiitos Anna! (Kuvassa tosin mallina pikkusisko.) Seuraavaksi tuli tilaus pojalta, joten nyt on puikoilla poikavärinen versio. Yhdistelin hyvin eripaksuisia ja -tyylisiä lankoja. Tuntuu toimivan.

Ihanaa viikonloppua! Älkää pelätkö mörköjä, vaikka apinalandian 3-vuotias piirsikin kuvaan taistelevat möröt!

Edit. Mulla oli mennyt lehdet sekaisin. Ei siis Avotakassa, vaan Glorian Kodissa!

Jouluähky

Tässä vaiheessa joulukuuta minulla alkaa olla jouluähky. Olen ilmeisesti valmistellut joulua ja katsellut jouluisia juttuja niin paljon, että vähän jo kyllästyttää.

Nyt yritänkin miettiä, mikä joulussa on tärkeintä. Eilisessä Hesarissa oli Sinikka Nopolan hauska kirjoitus "oikeitten ihmisten joulusta". Hän ilmoitti suoraan olevansa vajavainen jouluihminen. Toisessa äärilaidassa Nopolan sanoin "herkkä ja tunteikas jouluihminen hypistelee jo viidestoista marraskuuta tavaratalon joulukoristeosastolla tonttuja ja pieniä enkeleitä. Kotiin palattuaan hän näpertelee joulukranssia ja laatii koti- ja ulkomaiset ystävät ja sukulaiset kattavan joulukorttilistan".

Itse jäin pohtimaan, mihin minä asetun. Pidän tietyistä joulun traditioista, mutta en ole mielestäni jumiutunut niihin. Tässä elämän vaiheessa joulu syntyy lasten ilosta ja yhdessäolosta. Jouluun liittyvän materian suhteen näkisin olevani lähempänä Nopolaa, hieman vajavainen...

Viime päivinä jouluni on edennyt postikorttien askartelulla lasten kanssa ja yksin. Pääajatuksena on ollut kierrätys. Materiaaleina olemme käyttäneet esitteitä ja vanhoja lahjapapereita, ja niiden päälle on lisätty sitten pikkuisen kimalleliimaa ja dymonauhaa.

Tässä pienimpien versioita.

 Ja isompien tekeleet.

 Ja äidin omat väkerrykset.

Millainen jouluihminen sinä olet?

Mistä syntyy joulutunnelma?

Juttelin tänään hyvän ystäväni kanssa joulusta ja ennenkaikkea lasten lahjoista. Ystäväni kokee pientä ahdistusta jouluun liittyvästä materiavirrasta, niinkuin varmasti moni muukin meistä. Jäin itsekseni pohtimaan, mistä minulle tulee paras joulun tunnelma. Tuleeko se tavarasta, uusista hienoista koristeista ja isoista lahjavuorista vai jostain muusta?


Olen ollut erittäin tyytyväinen menneeseen "kuivaan marraskuuhun". Turhat tavarat jäivät ostamatta, mutta mieli on ollut erittäin pirteä. Rojuterapian jälkeen olen pikkuhiljaa ripotellut kaikenlaista pientä jouluista ympärilleni. Tonttujen aika on vasta myöhemmin, ja vanhat, perinteiset adventtikoristeet riittävät tässä vaiheessa.


Uusimmassa Kotivinkin Joulu-lehdessä ihanan talon omistava Maria Jännes kiteyttää hienosti: "Minusta joulutunnelma tulee nysväämisestä." Hän aloittaa pienen "nysväämisen" jo syksyllä. Minä voisin allekirjoittaa saman. Pientä nysväämistä ja vanhoja perinteitä!


Tänään joulun tunnelmaa on syntynyt näistä tilkkupinoista ja niiden kanssa nysväämisestä. Lasten kanssa on luettu kirjastosta löytyneitä joulukirjoja. Beskowin Petterin ja Lotan joulu on yksi suosikeistani. Siinä muuten mallia eräälle kaksosten äidille, miten kaksoset kesytetään... Ja tietenkin olemme nauttineet pihan puuterilumesta. Luistimet on kaivettu esiin, ja mieli tekee lähijäälle!

Toivottelen kaikille ihanan leppoisaa viikonloppua, pientä nysväämistä ja ennenkaikkea rentoa otetta jouluvalmisteluihin!

Materia rules

Uusimmassa Glorian Koti -lehdessä (Glorian Koti, marraskuu 2010) puhutaan tavarasta ja siihen kiintymisestä. Ostohysteriaa, tavaramaniaa, rojuterapiaa... Tällä aiheella on monta eri nimeä.

Kolumnisti Kaj Kalin kiteyttää hyvin minuun osuvan ja uppoavan ajatuksen:
"Ihmiskunta elää sälän, roinan, tavaran ja kapineiden viidakossa. Kasvi- ja eläinlajit hupenevat päivittäin, mutta esineet ovat räjähtävän elinvoimaisia. Kun kaikkea on enemmän kuin tarpeeksi, tulee karsimisesta terapiaa ja uudenlaisen henkisyyden harjoitusta. Tavaroista on yllättävän vaikeaa päästä irti. Vai tavaratko ne pitelevät kiinni meistä?"


Näinhän se on? Tavaraa on ihan liikaa ja uutta tulee koko ajan sisään ovesta! Kun pysyisi edes nollatilassa, eli saisi jokaisen uuden tavaran edeltä jonkin vanhan ulos. Uuden ostamisesta ja kirppislöydöistä tulee hyvä mieli. Shoppailuterapiaa. Kuulostaako tutulta?

Ajattelin ottaa marraskuun teemaksi "Viisi tavaraa päivässä kiertoon" ja "Ei turhia ostoksia". Lähdetkö mukaan? 

Kuvituksena tässä postauksessa minua tällä hetkellä kotona ilahduttavia juttuja, sitä ihanaa materiaa!


Mukavaa viikonloppua!

Sienihulluus

Kuten ehkä olette jo huomanneet, minua vaivaa sienihulluus. Sen lisäksi että viihdyn erittäin hyvin sienimetsässä ja tykkään syödä sieniä, pidän sienistä myös sisustuksessa ja käsitöissä. 


Sienet ovatkin olleet viime aikoina melkoisen trendikkäitä ja niihin on törmännyt monissa lehdissä. Himoiten katselin Köpiksessä sienivalaisimia. Samaiselta reissulta ostamassani Bolig livissä oli esitelty "sienimaanikon" koti. Aika ihana lastenhuone, vai mitä? Muutenkin kaunis koti.


Meiltä sieniä löytyy pakasteen lisäksi ympäri taloa. Pienimmät ovat askarrelleet sormiväreillä kärpässieniä. Ne toivottavat tervetulleiksi eteisessä peilin päällä.


Minä olen virkkaillut aikani kuluksi eri värisiä sieniä. Uusin malli on tuo jalallaan seisova pieni sieni. Niitä taidan tehdä tälle yhdelle kaveriksi lisää. Eilen virkkailin urheiluhallin katsomossa. Missähän huomenna?

Väriä harmaaseen viikkoon sinulle! Meillä täällä etelässä saatiin nauttia eilisiltana pienestä lumikerroksesta. Tänään ollaan taas pimeässä...