perjantai 30. elokuuta 2013

Autiotalo










Löysimme tämän ihanan autiotalon, siis jonkun mielestä romahtamispisteessä olevan töllin, apinamiehen kanssa viime kesänä maastopyörälenkillä. Tälle talolle ei johda kunnon autotietä, joten tänne ei eksy ihan heti.

Tänä kesänä lähdimme koko perheen kanssa seikkailuretkelle kauniin päivän kunniaksi. Tarkoitus oli tietenkin tutkia taloa ja sen ympäristöä mitään vanhingoittamatta.

Minä tykkään tällaisista röttelöistä. Toisaalta tunnen suurta surua ja tarvetta pelastaa jokainen mummonmökki. Miten ihanan kesäpaikan tästä saisikaan. Tosin tuo kivijalasta kasvava koivu ei tunnu entisöijän mielestä kauhean houkuttelevalta.

Toistaiseksi talossa asustelee iso joukko hiirulaisia, ja me jatkamme retkeilyä...

We found this empty house last summer with my husband while mounting biking in the fields. There is no proper road going to the house.
This summer we went back with the kids just to take a look at the house and surroundings. 
I love old houses, even empty ones. And I´m a little sad, cause someone might get a lovely summer place of this kind of forgotten houses.

22 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinpä. Ihastuimme tähän jo viime kesänä ja päätimme tulla lasten kanssa retkelle. Eikä ollut viimeinen retki!

      Poista
  2. Oi. Juuri tuonkaltaisen talon haluaisin kesäpaikaksi. Tosin ehkä ilman sitä kivijalkakoivua, vaikka eiköhän senkin pois jotenkin saisi. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon tuossa olisi työtä. Mutta ihana siitä tulisi, ja sijainti on loistava! No...

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Rapistunutta romantiikkaa! Toisin sanoen hyvin paljon työtä! =)

      Poista
  4. Hieno, ei ihan tavallinen. Mä haluaisin pelastaa kaikki vanhat talot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä katselen kyllä kaikkia hylättyjä vanhoja taloja "sillä silmällä". Tekisi mieli pelastaa ihan jokainen... Suru puserossa, miten pala historiaa katoaa jokaisen luhistuneen/raivatun mukana.

      Poista
  5. Surullinen talo, jossakin mielessä tuntee lapsuudenaikaista jännityksenkihelmöintiä.
    Jäin ajattelemaan, kukahan on mahtanut asetella eteisen verhot paikoilleen ja sitten ihastellut niitä sisältä ja ulkoa.
    Tuo koivukin on saattanut olla pieni huiskale siihen aikaan, kun talossa on vielä asuttu.

    Helposti voi saada pakkomielteen selvittää talon omistaja - olisko ehkä myynnissä tämä paikka - mitenkähän tämän voisi saada omaksi jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kurkin ikkunoista ja katselin mattoja, verhoja ja kalusteita. Seinällä oli kissataulu. Joku kisuihminen on siellä asunut. Ja varmaan kisujakin... Viimeisessä kuvassa näkyy entinen eläinsuoja. Hyvin entinen.

      Poista
  6. Tuohan olisi aivan ihana paikka, jos pääsisi kunnostamaan sitä. Tulee niin suru, kun miettii, miten paljon tällaisia kauniita mökkejä lahoaa paikoilleen. Kenen ne ovat, mikseivät he myy niitä ajoissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä veikkaan, että tämän talon omistaa joku, joka omistaa myös nämä pellot. Nämä pellot lienevät se tärkeämpi ja talo saa mennä. Surkeaa...

      Poista
  7. Ihastuttava mökki. Juuri tuollaisesta saisi niin kivan kesäpaikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... Tosin miksi minäkin tällaisista haaveilen, kun on jo yksi vanha talo kesäpaikkana. Tosin tässä on jokin lumo!

      Poista
  8. Mä olen viimeksi tänään pohtinut, että miksi talot jätetään tyhjilleen ja oman onnensa nojaan lahoamaan ? Niitä voisi vaikka vuokrata ylläpitoa vastaan tai myydä. En voi ymmärtää !

    Suloinen talo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on aika paljon ympäri maata. Toiset eivät tiedä, että kysyntää olisi. Tai sitten ajattelevat, että tällaisen vuokraus olisi vaiva ja häiritsisi...

      Poista
  9. Joku tuommoinen mansardikattoinen olisi tosi unelma. Vähän surullisia nää tyhjät talot, vaan jännä miettiä millaista elämää siellä on joskus ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin mielestäni on surullista ajatella, että näissä on elämä päättynyt... Uutta ei taida tulla, paitsi sitten nelijalkaisten toimesta.

      Poista
  10. Onpa kaunotar! Vähän surettaa kohtalo, kun tuosta saisi niin ihanan mökin. Itse kävin yhtä autiotaloa tutkimassa muutama viikko sitten. Harmi, ettei ollut kameraa. Luultavasti palaan sinne. Jäi nimittäin niin mietityttämään. Oli niin viehättävä ja ajatus sen kunnostamisesta on kaikessa hulluudessaan houkutteleva :D

    Olet vanginnut tunnelman kuviin upeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Laitapa sun autiotalolöydöstäsi kuvia. Näitä on aina kiva katsella...

      Poista
  11. Onpa teillä tapahtunut kivoja juttuja siellä viime aikoina♥ Farkkumatosta tuli todella hieno! Alkoi sormet syyhytä... ennen koulun alkua ajattelin, että tunneilla tulee varmaan virkattua ja neulottua kaikenlaista, mutta opiskeleminen onkin niin käytännöllistä ettei pysty.. kunpa saisi muutaman lisätunnin vuorokauteen!

    Ajattelen muuten prikulleen samoin kaikista vanhoista taloista. Haluisin pelastaa kaikki! Mutta kunpa edes yhden joskus.. Viikonloppua ja haleja♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä ne lisätunnit siitä pikkuhiljaa löytyvät, kun arki alkaa rullata! Kohtahan se joululoma jo häämöttää, vai mitä... =)
      Mukavaa sunnuntaita hali hali!

      Poista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!