torstai 22. syyskuuta 2011

Hidasta, karsi ja elä hyvin








Olen viime päivinä pohtinut hidastamista, karsimista ja elämistä yksinkertaisemmin.

Aiheeseen liittyvät lehti- ja blogijutut pysäyttävät minut ja saavat aikaan sellaisen fiiliksen, että minäkin tahdon osani tuosta kivasta.

Oikeastaan elämän yksinkertaistamista on tullut harrastettua viime vuosina niin hyvin kuin se nyt touhukkaassa lapsiperheessä on mahdollista. Kalenteri ei ole buukattu täyteen, eikä lapsilla ole harrastuksia joka illalle.

Mutta miltähän tuntuisi totaalinen hyppy uuteen vielä yksinkertaisempaan elämään?
Tällaisesta on kiva haaveilla aina silloin tällöin, mutta koska perheessä asuu viisi muutakin, mitään radikaalia tuskin tulee tapahtumaan.

Toinen saavutettavampi tavoite on tuo karsiminen. Tasaisin välein olen täälläkin paasannut "rojuterapiasta", mutta viime päivinä olen kyllä myöntänyt itselleni, että ei minusta taida olla minimalistiksi. Olisikohan tämä mahdollistakaan, kun kuusi ihmistä jakaa reilut 120 neliötä?

Yksinkertaisempi elämä toteutuu meidän osaltamme parhaiten kesäkodissa. Niinpä, lomalla vähemmällä tavaramäärällä ilman kiireitä kaikki on tietysti helpompaa. Millähän sitä tunnetta siirtäisi tänne kaupunkielämään?

During tha past days I´ve been thinking about slow life, less materia and keeping things simple. I´ve read some stories of the issue and they always make me feel like I want to do something like that to. 


In our summer house it´s easy to live simple happy life with less stuff around, but what should I do at home...

12 kommenttia:

  1. Mulla on myös tuo, että muiden perheenjäsenten ei voi aina olettaa hyppäävän johonkin hihhuliin villitykseen, jonka minä tuon pöytään :D Vaikka useimpiin nuo suostuvatkin, mies lähes aina, neljävuotias ei niinkään ja vauvalle kaikki vielä käy :)

    Jokainen tekee toivottavasti niin, miten hyvältä tuntuu. Paineita ei pidä ottaa, hidastamisessakaan :)

    VastaaPoista
  2. Sopivassa suhteessa slow life:ä ja happeninkiä, siinä minun mottoni.Meillä harrastetaan sopivasti. Lapsia on meilläkin neljä ja kaikki harrastavat (paitsi pienin, joka on vielä niin pieni:)).Viikossa, myös arkipäivinä, on oltava päiviä, jolloin ei kuskata ketään harrastuksiin. Yhteistä oleilua ja puuhailua kotona perheen kesken pidän suuressa arvossa. Jotenkin ajattelen, että jollemme me vanhemmat pidä kiinni perheemme yhteisestä ajasta, niin ei sitten kukaan muukaan.

    Karsimisesta puheen ollen...kirpparipöytä on taas vuokrattu jokasyksyiseen tapaani. Ja huh, minimalistia ei saa minustakaan;) Tosin minimalistisuus helpottaisi varmasti arjen valinnoissa esim. pukeutumisen suhteen... Käyttäisi yhdet vaatteet loppuun, ennenkuin ostaisi uudet... puoliso voisi olla tyytyväinen, tai sitten ei...

    Iloa viikonloppuusi! Tuli muuten pitkähkö postaus;D

    VastaaPoista
  3. Voi Nonna, osaat sanoa asiat niin usein ihan mun suulla! Juuri noin meilläkin: kovasti olen koettanut yksinkertaistaa ja karsia kotonakin, mutta parhaiten se on onnistunut mökillä. (Ehkäpä siksi nautinkin siellä olosta niin paljon!? :)

    Karsimista jatkan edelleen, ajan taas salliessa. Kirpparikin on niin mahdottoman hyvä keksintö, mutta kun sieltä tulee hankittua sit takasinkin päin... Kaikkea vanhaa ja nostalgista yleensä, mut tietty sit jotain vaatettakin tarpeeseen.

    Elikäs summasummarum, yritetään vaan edelleen, jookos! Kaikki pienikin on eteenpäin. Vähemmän, kotoisampaa, luomumpaa, hitaammin...

    VastaaPoista
  4. Pysähtyminen tekisi hyvää. elämä on mennyt niin kiireiseksi ja suorittamiseksi joka paikassa.

    Koulumaailmassa monesti tuntuu, että asiaa, jota pitäisi ehtiä tehdä on ihan liikaa. Vaikkakin ihan tärkeää asiaa on. Lasten pitää omaksua hurjalla vauhdilla uusia juttuja. Siinä ei paljoa ehdi entisiä "maistelemaan" kun jo pusketaan eteenpäin.

    Ja tässä aikuisten maailmassa se kiire vasta tuppaa olemaanki.

    Ja se vasta kummallista onkin, että vaikka myyt kirpparilla 200 omaa vanhaa juttua - niin näkyykö se kotona. Ei näy, jostain sitä tavaraa vaan sikiää tilalle...

    Onneksi arjessa on viikonloput. silloin kaikki on ainakin meillä vähän hitaampaa :) ja huomenna on jo perjantai!

    VastaaPoista
  5. Mä kyllä allekirjoitan niin noi kaikki statementit! Mutta vaikeaa se on välillä!

    VastaaPoista
  6. Vilppumaan Erika: Meillä on lähinnä nuo isommat lapset, joita ei ihan helposti saa kaikkiin "juttuihin" mukaan. Nää on tosiaan pidemmän tähtäimen juttuja!

    A-L: Kyllä lapset saavat harrastaa minunkin mielestäni, mutta silti pitää jäädä yhteistä rauhallista aikaa! Kirpparit eivät todellakaan ole mitään minimalistin paikkoja, olen minäkin huomannut! Mutta kierrätys on hieno juttu!

    Teija: Nämä ovat mun mielestä sellaisia pitkän tähtäimen juttuja, joita ei saa yhdessä viikonlopussa kuntoon. Hyvä vaan välillä nostaa esiin, että itsekin muistaa mikä on tärkeää elämässä!

    Peppi: On tosiaan surullista, miten kiireiseksi maailma on mennyt ihan vaan vaikka 10 vuodessa. Ehkä sen takia tuleekin näitä "vastaliikkeitä". Ihanaa lähestyvää viikonloppua!

    selma: Niinpä! =)

    VastaaPoista
  7. Varmasti aika haastavaa hidastaa lapsiperheen arjessa, mutta varmasti onnistuu jossain määrin :) Tsemppiä! Nyt on paljon luentojakin hidastamisesta. Pistin merkille, kun selailin työväenopistojen yms. esitteitä.

    Viikkailin juuri pyykkejä kaappeihin ja vähän ahdisti, kun vaatteita ja tekstiilejä ja tyynyjä yms. on niin paljon! Kaikkea niin paljon. Minkä ihmeen runsauden keskellä oikein elän? Pitäisi karsia REILULLA kädellä, muuten ei näy missään. Tai järjestellä kaapit kunnolla uudelleen, mikä olisi kyllä aika fiksua sekin :)

    Toisaalta hyvä, että edes kesäkodissa pystyy rauhoittumaan ja elämään yksinkertaisemmin!

    VastaaPoista
  8. Täysin samoilla linjoilla kanssasi, pieniä...suuria asioita ja tekoja ja tekemättäjättämisiä :) Hiljaa hyvä tulee, ihania syyspäiviä!

    VastaaPoista
  9. Hidasta, karsi ja elä hyvin. Siinähän on kaikki, elämänohje koko elämäksi!
    Tuo pitäiskin kehystää.;)

    Uusi elämäntaito/tapa-yhdistys pystyyn...? ;)

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Tuli kaksi kertaa sama teksti...;)

    VastaaPoista
  12. Sini: Aika hassua, että monella ei ole aikaa tuohon karsimiseen, joka sitten puolestaan taas helpottaisi elämää. No, mulla se aika ei ole este, mutta silti kaapit tursuavat... =)

    heidi: Juu, hiljaa hyvää tulee, mutta silti olisi välillä kiva repäistä ja nakata iso läjä tavaraa menemään! Kärsimätön täällä...

    kamomilla: Oliko se niin, että Suomi on yhdistysten luvattu maa? Juu, tää olisikin kiva yhdistys!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!