Kuuraisia maisemia

Viikon mittainen blogitauko on takana. Yllättävän hienosti sujui! Heh, vaikka olen koukussa, tulen silti toimeen ilman blogimaailmaa. Kiva oli kyllä eilen illalla tulla kurkkimaan, mitä teille kaikille kuuluu!

Suomi on kaunis lumisena! Oli ihanaa ihastella maisemia pakkasen keskellä. Vaikka lumi vähenikin pääkaupunkiseudun jälkeen radikaalisti, olivat kuuraiset puut mahtavia.

Pohjoisen loma sisälsi kaikkea kivaa: rentoutumista hyvässä seurassa, hyvää ruokaa ja juomaa, ihania joululahjoja, ulkoilua, hiihtoa ja telluttelua niin, että reidet ovat yhäkin jumissa. Ja pikkuisen käsitöitä myös. Virkkailin äitini vanhoihin jakkaroihin päälliset tätini lampaiden villalangoista. Myös muutama kori syntyi matonkuteista.

Täällä kotona on edessä joulun riisuminen. Paljon en punaista laittanutkaan esiin, mutta nyt se lähtee. Haaveilen löytäväni vielä jostakin hyasintteja. Myydäänkö niitä vielä?

Eteiseen nostan ison jätesäkin. Se on tarkoitus täyttää turhalla roinalla. Uusi vuosi saa alkaa ns. puhtaalta pöydältä!

Ihanaa vuoden vaihdetta! Me nautimme hyvien ystävien seurasta ja ehkäpä muutamasta kuohulasillisesta!

Joulun viettoon

Apinalandiassa pakataan kasseja. Matkaamme joulun viettoon pohjoiseen "valmiiseen pöytään". Mukaan lähtee murtsikka- ja rinnekamoja ja tietenkin käsityöpussukka. Joulunpyhinä voi vaikka virkkuukoukku viuhua.


Sitä ennen palaan vielä jokin aika sitten saamaani haasteeseen. RuusuLiisa haastoi minut kertomaan, miten autan maailmaa. Olen pohtinut asiaa muutaman päivän, ja todennut että en taida olla mikään varsinainen hyväntekijä. En luovuta verta, eikä minulla ole kummilasta maailmalla. Hyväntekeväisyydeksi täytynee laskea rojuterapiani, eli kierrätän käyvän tavaran joko Uffin, Fida Lähetystorin, Caritaksen tai muun vastaavan järjestön kautta. Ehkäpä hyväntekeväisyyttä voisi olla myös lastenvaatteiden kierrätys sellaisille tuttavaperheille, joiden tiedän ottavan ne ilolla vastaan.


Nyt ajattelinkin heittää haasteen eteenpäin omanlaisessani muodossa. Haastan teidän kaikki laittamaan joululahjojen kokoisen kasan turhaa tavaraa hyväntekeväisyyteen heti pyhien jälkeen! Minä olen sopinut jo lasten kanssa, että täältä pesee!


Näissä mietteissä toivotan kaikille täällä vieraileville aivan ihanaista, rentoa joulun aikaa!


ps. Kiitän lämpimästi Mannukkaa ja RuusuLiisaa jo jokin aika sitten saamistani tunnustuksista! Lisäsin ihanaisen kukkasen tuonne sivupalkkiin!

Neljäntenä adventtina

Tänään sataa puuterilunta. Päivän urheilut on helppo hoitaa lunta kolaamalla. Tykkään kolaamisesta. Rentouttavaa.

Kekseliäät lapset kaivoivat pyörät esille ja tekivät lumihärdellin. Pyörät nurinpäin, lunta päälle ja takarengas pyörimään. Enpä olisi tuota itse keksinyt tällä kelillä.

Adventtikynttelikköni on aikalailla muuttunut. Sinkkiset numerot ovat jumiutuneet sulaan taliin. Juuttinarut ovat talista tönkköjä.

Neljännen adventin kunniaksi tontut pääsivät tupaan. Joulupuussa roikkuu muutama, ja yksi pääsi joulusukkien vahdiksi. Joulusukissa oli aamulla salaperäiset viestit: "Kurkkaa joulupuun alle" ja yllätyksiähän se tarkoitti!

Kohta suuntaan kohti kauneimpia joululauluja! Illalla lämmitetään sauna, ja rohkeimmat kastautuvat puuterissa!

Leppoisaa alkavaa viikkoa! Olkaa varovaisia liikenteessä!

Nyt mökkeillään!

Kesäkoti on talvilevolla, mutta täällä mökkeillään silti!

Tupaan on saapunut monenmoisia mökkejä, pehmeitä ja kovia! Walther&Co:n sinkkitalot saivat uuden kaverin Tukholmasta. Nämä ovat mielestäni kivoja joko yksinään tai sitten kokonaisena kylänä. Katsotaan, miten isoksi minun kyläni kasvaa.

Waltherin mökistä saivat mallinsa myös tämänpäiväiset piparit. Kondiittorimestarilla on vielä vähän harjoiteltavaa...

Arvatkaas mitä tekee henkilö, joka pari päivää sitten väitti kärsivänsä jouluähkystä? No, kantaa sisään joulupuun hyvissä ajoin! Tosin tämä joulupuu on aika varissut malli; se on pihallamme seisovan kirsikkapuun oksa, jonka sahasin jo syksyllä halloween-koristeita varten. Tänä jouluna meillä siis nautitaan tällaisesta modernimmasta versiosta. Siinäkin keikkuvat mökit pehmoisina, huovutettuina versioina.

Rauhallista viikonloppua ja ihanaista neljättä adventtia!

ps. Tiesittehän, että Jeesuksen isä Joosef oli puuseppä. Kolmivuotiaani oli joulukuvaelmassa Maria ja kertoi, että siinä vieressä oli se "Jooseppä".

Jouluähky

Tässä vaiheessa joulukuuta minulla alkaa olla jouluähky. Olen ilmeisesti valmistellut joulua ja katsellut jouluisia juttuja niin paljon, että vähän jo kyllästyttää.

Nyt yritänkin miettiä, mikä joulussa on tärkeintä. Eilisessä Hesarissa oli Sinikka Nopolan hauska kirjoitus "oikeitten ihmisten joulusta". Hän ilmoitti suoraan olevansa vajavainen jouluihminen. Toisessa äärilaidassa Nopolan sanoin "herkkä ja tunteikas jouluihminen hypistelee jo viidestoista marraskuuta tavaratalon joulukoristeosastolla tonttuja ja pieniä enkeleitä. Kotiin palattuaan hän näpertelee joulukranssia ja laatii koti- ja ulkomaiset ystävät ja sukulaiset kattavan joulukorttilistan".

Itse jäin pohtimaan, mihin minä asetun. Pidän tietyistä joulun traditioista, mutta en ole mielestäni jumiutunut niihin. Tässä elämän vaiheessa joulu syntyy lasten ilosta ja yhdessäolosta. Jouluun liittyvän materian suhteen näkisin olevani lähempänä Nopolaa, hieman vajavainen...

Viime päivinä jouluni on edennyt postikorttien askartelulla lasten kanssa ja yksin. Pääajatuksena on ollut kierrätys. Materiaaleina olemme käyttäneet esitteitä ja vanhoja lahjapapereita, ja niiden päälle on lisätty sitten pikkuisen kimalleliimaa ja dymonauhaa.

Tässä pienimpien versioita.

 Ja isompien tekeleet.

 Ja äidin omat väkerrykset.

Millainen jouluihminen sinä olet?

Hassu kori

Värit eivät ole hävinneet, eikä taida olla tämäkään teksti kovin syvällinen! Mutta ei se mitään! Viime postauksen kommentit lämmittivät mieltä, kiitos niistä!

Aloittelin eräänä päivänä tällaista virkattua koria, johon käytin kaikenlaisista jämäpaidoista ja -lakanoista tekemiäni kuteita. Tarkoitus oli tehdä siitä jouluisen puna-valkoinen, mutta eipä onnistunut. Lilat kuteet näyttivät aivan liian houkuttelevilta. 


Tämän tyyppisiä koreja on näkynyt sisustuslehdissä esimerkiksi joulukuusenjalkakorina. Meillä tämä hassutus päätyi yläkerran vessaan vessapaperirullien säilytyspaikaksi. Kaverina sillä on tuo aemminkin esitelty Mäkisen Kuvastimen kukkapeili, joka on yksi kotini lemppariesine.


----

Terkkuja Euroopan vaarallisimmasta pääkaupungista! Siis tietenkin Tukholmasta. Pommeja emme onneksi nähneet, vaikka samoilla kulmilla liikuimmekin. Tukholma on kiva kaupunki. Lähellä, mutta silti erilainen kuin meidän kotoinen Helsinkimme. Katukuva on paljon värikkäämpi. Ja kivoja kauppoja löydettiin taas kerran. Ihanan leppoisa reissu, josta lähettelen terkkuja ja kiitoksia ihanalle matkaseuralleni.

Kyllä nyt taas jaksaa!
Mukavaa kolmatta adventtia! Joulu lähestyy, mutta onneksi ei ole paniikkia!


ps. Ette varmaankaan arvaa, mitä lapset saivat tuliaisiksi...

Liian värikästä ja pinnallista?

Tämä syksy on ollut täynnä värejä. Minun päässäni. Myös täällä blogissa. Nyt pikkuhiljaa alkaa hiipiä tunne siitä, että vähän pitäisi rauhoittaa värimaailmaa ympärilläni. Tämä aaltoilu värien ja musta-valkoisen välillä on tuttua, mutta nyt värikästä jaksoa on kestänyt pitkään.


Ulkona vallitseva luminen maisema on ihana rauhoittaja. Nautin kinoksista ja puiden kuorruttamista kasveista. Ulkona on myös hiljaista. Lumi vain leijailee alas. Maisema on kaunis, vaikka värejä ei olekaan.


Olen myös pohtinut tämän blogin sisältöä. Esittelen aikaansaannoksiani. Puhelen jotain pientä. Mutta missä ovat syvemmät ajatukset? Pitäisikö niitä olla? Niin pinnallista.


Kuvituksena sunnuntaisen kävelyretken otoksia. Olimme apinamiehen kanssa kahdestaan meren jäällä kävelyllä ja ihailemassa maisemia. Valoa ei ollut kovasti, mutta kaunista ja rauhallista oli...


Rauhallista viikkoa sinulle!

ps. Kuka tunnistaa kävelymaisemat?

Köpiksen helmi

Syksyisellä Köpiksen-reissulla törmäsimme sattumalta yhteen uuteen, ihanaan liikkeeseen. Husflid-nimisessä liikkeessä myydään aitoja retrokankaita, niistä tehtyjä tuotteita ja kaikenlaisia sisustus- ja käsityömateriaaleja. Ihastuttava liike ja ihastuttava omistaja-yrittäjä. Yrittäjä kertoi, että hänellä on verkosto, joka hankkii  näitä ihastuttavia kankaita ympäri Euroopan!

Rouvan työpiste liikkeen perällä oli niin luovan ja houkuttelevan näköinen, että olisi heti tehnyt mieli mennä väkertämään jotakin. Työpöydän vieressä seinällä oleva pyöreä, kankaalla päällystetty ilmoitustaulu näytti todella kivalta. Tietenkin tanskalainen atmosfääri kauniine ikkunoineen viimeisteli kokonaisuuden.


Minä ostin liikkeestä yhden valmiin tyynynpäällisen ja pari pussillista sekalaisia tilkkuja. Nyt sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni, ja hurautin tilkuista pari tyynynpäällistä vanhan tyynyn kaveriksi. Viimeistelin tyynyt kirppikseltä löytyneillä pitsipöytäliinoilla. Eivät ehkä ihan jouluisia, vai mitä? Luulen, että nämä tyynyt pääsevät kesäkodin valkoiselle Ektorp-sohvalle. Täällä kotosalla saavat olla alkuun tuo turkoosi taustapuoli ylöspäin.

Käykää muuten kurkkaamassa tuolta linkistä liikkeen "Julpynt"-vinkit!


Mukavaa itsenäisyyspäivää!

Mistä syntyy joulutunnelma?

Juttelin tänään hyvän ystäväni kanssa joulusta ja ennenkaikkea lasten lahjoista. Ystäväni kokee pientä ahdistusta jouluun liittyvästä materiavirrasta, niinkuin varmasti moni muukin meistä. Jäin itsekseni pohtimaan, mistä minulle tulee paras joulun tunnelma. Tuleeko se tavarasta, uusista hienoista koristeista ja isoista lahjavuorista vai jostain muusta?


Olen ollut erittäin tyytyväinen menneeseen "kuivaan marraskuuhun". Turhat tavarat jäivät ostamatta, mutta mieli on ollut erittäin pirteä. Rojuterapian jälkeen olen pikkuhiljaa ripotellut kaikenlaista pientä jouluista ympärilleni. Tonttujen aika on vasta myöhemmin, ja vanhat, perinteiset adventtikoristeet riittävät tässä vaiheessa.


Uusimmassa Kotivinkin Joulu-lehdessä ihanan talon omistava Maria Jännes kiteyttää hienosti: "Minusta joulutunnelma tulee nysväämisestä." Hän aloittaa pienen "nysväämisen" jo syksyllä. Minä voisin allekirjoittaa saman. Pientä nysväämistä ja vanhoja perinteitä!


Tänään joulun tunnelmaa on syntynyt näistä tilkkupinoista ja niiden kanssa nysväämisestä. Lasten kanssa on luettu kirjastosta löytyneitä joulukirjoja. Beskowin Petterin ja Lotan joulu on yksi suosikeistani. Siinä muuten mallia eräälle kaksosten äidille, miten kaksoset kesytetään... Ja tietenkin olemme nauttineet pihan puuterilumesta. Luistimet on kaivettu esiin, ja mieli tekee lähijäälle!

Toivottelen kaikille ihanan leppoisaa viikonloppua, pientä nysväämistä ja ennenkaikkea rentoa otetta jouluvalmisteluihin!

Arvonta suoritettu!

Kärpässieniarvonnan suoritti lahjomaton tuomari, 3-vuotias apinalandian kuopus. Nimilaput oli piilotettu neidin ikiomaan, uuteen joulusukkaan, josta hän nappasi kaksi voittajaa.

Villasukka ja RuusuLiisa, onneksi olkoon!

RuusuLiisan yhteystiedot minulla on jo valmiina, satuin nimittäin voittamaan hänen arvonnassaan syksyllä. Villasukka, laitatko yhteystietosi ja kärpässienin väritoiveen minulle sähköpostiin teesaa@yahoo.com, niin laitan voitot tulemaan!

Suuret kiitokset kaikille osallistujille kivoista kommenteista! Niiden lukeminen lämmitti mieltä. Toivottelen myös kaikki uudet lukijat tervetulleiksi!
-----
Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi meille ilmestyi neljä uutta joulusukkaa naulakkoon. Niistä löytyi aamulla pikku yllätyksiä.

 Mukavaa viikkoa kaikille!

Kuuntelen täällä päiväuniaikaan rauhassa Vesku Loirin Sydämeeni joulun teen -levyä. Ihana! Mitäs muita joululevyjä suosittelette?