Nyt mökkeillään!

Kesäkoti on talvilevolla, mutta täällä mökkeillään silti!

Tupaan on saapunut monenmoisia mökkejä, pehmeitä ja kovia! Walther&Co:n sinkkitalot saivat uuden kaverin Tukholmasta. Nämä ovat mielestäni kivoja joko yksinään tai sitten kokonaisena kylänä. Katsotaan, miten isoksi minun kyläni kasvaa.

Waltherin mökistä saivat mallinsa myös tämänpäiväiset piparit. Kondiittorimestarilla on vielä vähän harjoiteltavaa...

Arvatkaas mitä tekee henkilö, joka pari päivää sitten väitti kärsivänsä jouluähkystä? No, kantaa sisään joulupuun hyvissä ajoin! Tosin tämä joulupuu on aika varissut malli; se on pihallamme seisovan kirsikkapuun oksa, jonka sahasin jo syksyllä halloween-koristeita varten. Tänä jouluna meillä siis nautitaan tällaisesta modernimmasta versiosta. Siinäkin keikkuvat mökit pehmoisina, huovutettuina versioina.

Rauhallista viikonloppua ja ihanaista neljättä adventtia!

ps. Tiesittehän, että Jeesuksen isä Joosef oli puuseppä. Kolmivuotiaani oli joulukuvaelmassa Maria ja kertoi, että siinä vieressä oli se "Jooseppä".

Jouluähky

Tässä vaiheessa joulukuuta minulla alkaa olla jouluähky. Olen ilmeisesti valmistellut joulua ja katsellut jouluisia juttuja niin paljon, että vähän jo kyllästyttää.

Nyt yritänkin miettiä, mikä joulussa on tärkeintä. Eilisessä Hesarissa oli Sinikka Nopolan hauska kirjoitus "oikeitten ihmisten joulusta". Hän ilmoitti suoraan olevansa vajavainen jouluihminen. Toisessa äärilaidassa Nopolan sanoin "herkkä ja tunteikas jouluihminen hypistelee jo viidestoista marraskuuta tavaratalon joulukoristeosastolla tonttuja ja pieniä enkeleitä. Kotiin palattuaan hän näpertelee joulukranssia ja laatii koti- ja ulkomaiset ystävät ja sukulaiset kattavan joulukorttilistan".

Itse jäin pohtimaan, mihin minä asetun. Pidän tietyistä joulun traditioista, mutta en ole mielestäni jumiutunut niihin. Tässä elämän vaiheessa joulu syntyy lasten ilosta ja yhdessäolosta. Jouluun liittyvän materian suhteen näkisin olevani lähempänä Nopolaa, hieman vajavainen...

Viime päivinä jouluni on edennyt postikorttien askartelulla lasten kanssa ja yksin. Pääajatuksena on ollut kierrätys. Materiaaleina olemme käyttäneet esitteitä ja vanhoja lahjapapereita, ja niiden päälle on lisätty sitten pikkuisen kimalleliimaa ja dymonauhaa.

Tässä pienimpien versioita.

 Ja isompien tekeleet.

 Ja äidin omat väkerrykset.

Millainen jouluihminen sinä olet?

Hassu kori

Värit eivät ole hävinneet, eikä taida olla tämäkään teksti kovin syvällinen! Mutta ei se mitään! Viime postauksen kommentit lämmittivät mieltä, kiitos niistä!

Aloittelin eräänä päivänä tällaista virkattua koria, johon käytin kaikenlaisista jämäpaidoista ja -lakanoista tekemiäni kuteita. Tarkoitus oli tehdä siitä jouluisen puna-valkoinen, mutta eipä onnistunut. Lilat kuteet näyttivät aivan liian houkuttelevilta. 


Tämän tyyppisiä koreja on näkynyt sisustuslehdissä esimerkiksi joulukuusenjalkakorina. Meillä tämä hassutus päätyi yläkerran vessaan vessapaperirullien säilytyspaikaksi. Kaverina sillä on tuo aemminkin esitelty Mäkisen Kuvastimen kukkapeili, joka on yksi kotini lemppariesine.


----

Terkkuja Euroopan vaarallisimmasta pääkaupungista! Siis tietenkin Tukholmasta. Pommeja emme onneksi nähneet, vaikka samoilla kulmilla liikuimmekin. Tukholma on kiva kaupunki. Lähellä, mutta silti erilainen kuin meidän kotoinen Helsinkimme. Katukuva on paljon värikkäämpi. Ja kivoja kauppoja löydettiin taas kerran. Ihanan leppoisa reissu, josta lähettelen terkkuja ja kiitoksia ihanalle matkaseuralleni.

Kyllä nyt taas jaksaa!
Mukavaa kolmatta adventtia! Joulu lähestyy, mutta onneksi ei ole paniikkia!


ps. Ette varmaankaan arvaa, mitä lapset saivat tuliaisiksi...

Liian värikästä ja pinnallista?

Tämä syksy on ollut täynnä värejä. Minun päässäni. Myös täällä blogissa. Nyt pikkuhiljaa alkaa hiipiä tunne siitä, että vähän pitäisi rauhoittaa värimaailmaa ympärilläni. Tämä aaltoilu värien ja musta-valkoisen välillä on tuttua, mutta nyt värikästä jaksoa on kestänyt pitkään.


Ulkona vallitseva luminen maisema on ihana rauhoittaja. Nautin kinoksista ja puiden kuorruttamista kasveista. Ulkona on myös hiljaista. Lumi vain leijailee alas. Maisema on kaunis, vaikka värejä ei olekaan.


Olen myös pohtinut tämän blogin sisältöä. Esittelen aikaansaannoksiani. Puhelen jotain pientä. Mutta missä ovat syvemmät ajatukset? Pitäisikö niitä olla? Niin pinnallista.


Kuvituksena sunnuntaisen kävelyretken otoksia. Olimme apinamiehen kanssa kahdestaan meren jäällä kävelyllä ja ihailemassa maisemia. Valoa ei ollut kovasti, mutta kaunista ja rauhallista oli...


Rauhallista viikkoa sinulle!

ps. Kuka tunnistaa kävelymaisemat?

Köpiksen helmi

Syksyisellä Köpiksen-reissulla törmäsimme sattumalta yhteen uuteen, ihanaan liikkeeseen. Husflid-nimisessä liikkeessä myydään aitoja retrokankaita, niistä tehtyjä tuotteita ja kaikenlaisia sisustus- ja käsityömateriaaleja. Ihastuttava liike ja ihastuttava omistaja-yrittäjä. Yrittäjä kertoi, että hänellä on verkosto, joka hankkii  näitä ihastuttavia kankaita ympäri Euroopan!

Rouvan työpiste liikkeen perällä oli niin luovan ja houkuttelevan näköinen, että olisi heti tehnyt mieli mennä väkertämään jotakin. Työpöydän vieressä seinällä oleva pyöreä, kankaalla päällystetty ilmoitustaulu näytti todella kivalta. Tietenkin tanskalainen atmosfääri kauniine ikkunoineen viimeisteli kokonaisuuden.


Minä ostin liikkeestä yhden valmiin tyynynpäällisen ja pari pussillista sekalaisia tilkkuja. Nyt sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni, ja hurautin tilkuista pari tyynynpäällistä vanhan tyynyn kaveriksi. Viimeistelin tyynyt kirppikseltä löytyneillä pitsipöytäliinoilla. Eivät ehkä ihan jouluisia, vai mitä? Luulen, että nämä tyynyt pääsevät kesäkodin valkoiselle Ektorp-sohvalle. Täällä kotosalla saavat olla alkuun tuo turkoosi taustapuoli ylöspäin.

Käykää muuten kurkkaamassa tuolta linkistä liikkeen "Julpynt"-vinkit!


Mukavaa itsenäisyyspäivää!

Mistä syntyy joulutunnelma?

Juttelin tänään hyvän ystäväni kanssa joulusta ja ennenkaikkea lasten lahjoista. Ystäväni kokee pientä ahdistusta jouluun liittyvästä materiavirrasta, niinkuin varmasti moni muukin meistä. Jäin itsekseni pohtimaan, mistä minulle tulee paras joulun tunnelma. Tuleeko se tavarasta, uusista hienoista koristeista ja isoista lahjavuorista vai jostain muusta?


Olen ollut erittäin tyytyväinen menneeseen "kuivaan marraskuuhun". Turhat tavarat jäivät ostamatta, mutta mieli on ollut erittäin pirteä. Rojuterapian jälkeen olen pikkuhiljaa ripotellut kaikenlaista pientä jouluista ympärilleni. Tonttujen aika on vasta myöhemmin, ja vanhat, perinteiset adventtikoristeet riittävät tässä vaiheessa.


Uusimmassa Kotivinkin Joulu-lehdessä ihanan talon omistava Maria Jännes kiteyttää hienosti: "Minusta joulutunnelma tulee nysväämisestä." Hän aloittaa pienen "nysväämisen" jo syksyllä. Minä voisin allekirjoittaa saman. Pientä nysväämistä ja vanhoja perinteitä!


Tänään joulun tunnelmaa on syntynyt näistä tilkkupinoista ja niiden kanssa nysväämisestä. Lasten kanssa on luettu kirjastosta löytyneitä joulukirjoja. Beskowin Petterin ja Lotan joulu on yksi suosikeistani. Siinä muuten mallia eräälle kaksosten äidille, miten kaksoset kesytetään... Ja tietenkin olemme nauttineet pihan puuterilumesta. Luistimet on kaivettu esiin, ja mieli tekee lähijäälle!

Toivottelen kaikille ihanan leppoisaa viikonloppua, pientä nysväämistä ja ennenkaikkea rentoa otetta jouluvalmisteluihin!

Arvonta suoritettu!

Kärpässieniarvonnan suoritti lahjomaton tuomari, 3-vuotias apinalandian kuopus. Nimilaput oli piilotettu neidin ikiomaan, uuteen joulusukkaan, josta hän nappasi kaksi voittajaa.

Villasukka ja RuusuLiisa, onneksi olkoon!

RuusuLiisan yhteystiedot minulla on jo valmiina, satuin nimittäin voittamaan hänen arvonnassaan syksyllä. Villasukka, laitatko yhteystietosi ja kärpässienin väritoiveen minulle sähköpostiin teesaa@yahoo.com, niin laitan voitot tulemaan!

Suuret kiitokset kaikille osallistujille kivoista kommenteista! Niiden lukeminen lämmitti mieltä. Toivottelen myös kaikki uudet lukijat tervetulleiksi!
-----
Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi meille ilmestyi neljä uutta joulusukkaa naulakkoon. Niistä löytyi aamulla pikku yllätyksiä.

 Mukavaa viikkoa kaikille!

Kuuntelen täällä päiväuniaikaan rauhassa Vesku Loirin Sydämeeni joulun teen -levyä. Ihana! Mitäs muita joululevyjä suosittelette?