tiistai 25. syyskuuta 2012

Maalaisunelmia








Kesäkodin syksyssä on ihan oma tunnelmansa. Kynttilät, villasukat, ruskaiset lehdet ja sienimetsä. Mutta myös luopumisen haikeus. Kohta kausi on ohitse ja kevääseen niin pitkä aika.

Tänä vuonna minut on lisäksi vallannut maallemuuttovimma. Kaikenlaisia vaihtoehtoja olen pyöritellyt pienessä päässäni, tosin en kyllä vielä ihan vakavissani. Mutta tuolla jossakin takaraivossa ne haaveet ja unelmat elävät.

Onko linjoilla ketään maallemuuttajia? Isompien lasten kanssa muuttaneita? Miten elämä on sujunut ja miten lapset sopeutuneet?

ps. Uuden Evita-lehden juttu Anu Harkista ja hänen elämänmuutoksestaan ei tietenkään loiventanut vimmaani...

Autumn time in our summer house has it´s own special feeling. Candles, wollen socks, colorful leafs and mushrooms. But also the feelings of the end of this season. Long time to go to next summer!

12 kommenttia:

  1. Oioi, kunpa haaveesi joskus toteutuisi <3 Mutta ihanahan se on haaveillakin, ja joskus unelmilla tosiaan on tapana toteutua? Jotenkin sä osaat kyllä ottaa parhaat palat irti siellä kotonakin, sillä näin blogituttavuuden perusteella pidän sua täysin maalaisena :)

    Ihanat heppatytöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saahaan sitä tosiaan haaveilla, eikä asiasta pidä tehdä päähänpinttymää. Ihanasti sanottu, että pidät mua täysin maalaisena! Hih!
      ps. Se eka heppatyttö on mun pitkätukkapoika... Hih!

      Poista
    2. Oi kauhistus, pahoittelut pojalle.. :D

      Poista
    3. No et ole ensimmäinen... =)

      Poista
  2. Moi, oliko tuo eka kuva saunarakennuksesta? Vanhan talon vanhan miehen vanhemmilla on torppa, johon kuuluu juuri tuon näköinen saunarakennus. Samat ikkunat ja seinät, ovi kuitenkin eri paikassa, aivan oikenpuoleisena ja mustana. Lisäksi se saunarakennus on rinteessä, joten kivijalka on korkeampi ja ovelle on melko suuret portaat. Tuli vain niin ihanan tuttu tunne, sama punamustavalkoinen väritys, näiden vuosikymmenten aikana joitain kertoja punamullattuna. Kiitos tästä päivän tunteilusta :) Joo ja tsemppiä, maallemuutto kannattaa varmasti ja toisaalta pääsee sieltä poiskin jos se osoittautuu huonoksi ratkaisuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo punainen rakennus on tosiaan sauna-vierastupa. Se on entinen talli, josta apinamies taikoi kunnon asuintilan! Tunnelmaa siellä piisaa, ja ihana sauna!

      Poista
  3. Meillä tarkoitus muuttaa maalle, kun nyt teini-ikäinen jälkikasvu on peruskoulun / lukion suorittanut. Voivat jäädä kaupunkiin opiskelemaan ja hakemaan elämällensä suuntaa. Mutta me vanhemmat sanomme heipat pääkaupunkiseudulle. Pyrkimys on aloittaa mahdollisimman kiireetön ja "pehmeä" elämä...jospa mieli ja kroppa rauhoittuisi. Kuopus hiljattain sanoi: Älkää sit muuttako kovin kauas :)

    - Kristiina -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku tuon tyyppinen kuvio voisi olla meilläkin se todennäköisin! Ja hei, olisi kiva lukea sun "projektista" blogina!

      Poista
  4. No minähän asun maalla ja olen asunut myös isommassa kaupungissa, mutta en pääkaupunkiseudulla kuitenkaan. Meillä paluumuuton takana on se, että työpaikat järjestyivät molemmille. Itselläni on nykyään omalta paikkakunnalta työ ja mies käy 65 km päässä töissä eli vajaan tunnin ajomatkan päässä. Mies saa tehdä myös osan etätyönä, eli on noin 3 päivää viikossa kotikonttorilla. Kaksi autoa pitää kyllä oikeastaan olla, se on lähes pakollista. Sitten kannattaa miettiä miten kauas maalle haluaa asumaan. Me asutaan 3km päässä noin 15 000 asukkkaan maalaiskaupungin keskustasta. Ympärillä on pellot ja maalaismaisema, talomme sijaitsee hiekkatien varressa. Kuitenkin valaistulle maantielle ja pyörätielle pääsee nopsasti (vajaa 200m). Itse ottaisin tämän huomioon asuinpaikkaa valitessa mikäli ei halua asua säkkipimeässä. Suosittelen siis katuvaloja lähettyville, varsinkin kaupungista maalle muuttajille!!

    Koska asumme lähellä keskustaa (mielestäni asumme lähellä keskustaa) on lapsia nopea kuljettaa harrastuksiin, reilu 5 min menee yhteen suuntaa, täällä kun ei ole tukkoja tiellä, ruuhkatkin olemattomia. Kouluasiat sitten ovat oma lukunsa ja monista kunnista valitettavasti kyläkouluja lopetetaan. Meillä on onnea tämän asian suhteen ja meillä on lähikoulu 600 m päässä, jossa oppilaita on noin 70. Siellä poika käy itsenäisesti myös harrastamassa. Yläaste, lukio + muut koulut ovat myös pyörä -tai skootterimatkan päässä, eli ei tarvitse turvautua koulukuljetuksiin, jotka usein ovat mutkikkaita. Huom. pienemmissä kunnissa ei ole omaa lukiota saati ammattikouluja.

    Ja sellainen pointti vielä, että se iso kirkonkylä eli isompi kaupunki on hyvä olla suht lyhyen ajomatkan päässä, jotta pääsee välillä shoppaamaan ja nauttimaan kaupunkielämän vilinästä. Oma lukunsa ovat 2000 asukkaan pikkukunnat, joissa en minäkään kyllä pystyisi asumaan. Ehkä 10.000 asukkaan kunnista ylöspäin alkaa olemaan palveluita paremmin ym.

    Tässä omia plussapuolia kodimme sijainnista, kun päätimme paluumuuttaa maalle.
    Rohkeasti vaan tutkimaan ja miettimään sopivaa omaa paikkaa maaseudun rauhasta, sillä mikään ei ole niin rentouttavaa kuin tieto, että ei tarvitse naapureita ajatella joka käänteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati, kiitos pitkästä vastauksesta! Olet kyllä onnistunut kiteyttämään asian monin tavoin. Minä olen elänyt lapsuuteni hyvin samantyylisessä ympäristössä kuin te nyt, siis etäisyyksiltään, ja en kyllä silloinkaan kaivannut isoon kaupunkiin.
      Annetaan asian hautua...

      Poista
  5. HEI, VOI MITEN LÄMPIMIÄ KUVIA TUNNELMALTAAN. LIITYIN LUKIJAJOUKKOOSI. MUKAVAA VIIKKOA!
    x

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, tervetuloa ja kiitos! Meillä onkin yhteisiä tuttavia tässä kylillä! =)

      Poista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!