keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Teiniangstia!






Huh mikä viikko! Onneksi se virallinen osuus on kohta takana.

Teinineidin kanssa on taisteltu oikein urakalla. Unet ovat menneet ja kyyneliäkin olen vuodattanut. Ehkäpä se tästä joku päivä helpottaa. (Ja vasta esikoinen lähestyy teini-ikää...)

Samaan syssyyn apinamies on ollut reissussa ja minä olen pyörittänyt arkea yksin. Ja tietenkin alkuviikkoon on mahtunut hammaslääkäriä, koululääkäriä, päiväkotikeskustelua ja noin kymmenen harrastusta, osa niistä päällekkäin.

Mutta huomisesta alkaa pitkä viikonloppu. Jospa päästäisiin vihdoinkin kiireisen kevään jälkeen puunaamaan kesäkoti käyttökuntoon. Minä en osaa asettua sinne kaikkien pipanoiden keskelle ilman kunnon siivousta. Tekstiilit pitää saada ulos tuulettumaan, ja keittiö ja vessa puunata kunnolla. Peukut pystyyn, että sade ei sotke suunnitelmia.

Lähettäkääpä minulle nyt roppakaupalla ymmärrystä ja pitkää pinnaa teinin kanssa taisteluun.  Väsyneenä ei jaksa ymmärtää...

Neiti pääsee tänään idolinsa Isac Elliotin yksityiskeikalle, ja minä olisin ollut valmis kieltämään senkin. Apinamies pelasti neidin... (Kurkatkaapa muuten tuosta linkin takaa, mitä tämä nouseva tähti on ehtinyt tehdä. Mielenkiintoista.)

Leppoisaa pitkää viikonloppua niille, jotka pääsevät sellaisesta nauttimaan! Ja muille leppoisaa helatorstaita!

Ps. Kaiken keskellä tuunasimme pikkuneitien kanssa varastosta löytyneet poikamaiset skeittikypärät hieman tyttömäisemmiksi. Kontaktimuovi tuntuu pysyvän ihan hyvin ainakin näissä pienemmissä kuvioissa. Täytyykin keskittyä näiden pikkumussukoiden kanssa touhuiluun, niin saa jostakin posiviivista energiaa.

Ps2. Kukkakuvat ovat ihan vaan tuomassa sellaista positiivista tunnelmaa tämän valitustekstin oheen!

What a beginning of the week! Bad moments with the teen. A sleepless night and some tears. And this is the beginning, I quess...
We have a long weekend ahead, since Thursday is a bank holiday here in Finland. We are planning to go and clean our summer house. I´m really looking forward to it.
In the photos a little make-up of some old helmets for the smaller girls...

14 kommenttia:

  1. Ihana tunnelma kevätpäivillä! Tsempit teinin kanssa. Meillä ollaan vasta 9v. mutta joinakin päivinä olen saanut esimakua siitä mitä tuleman pitää. Takana on "äidin kultamussukka" ajat :O/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo teini-ikä on jokaisella yksilöllinen. Luulisin, että tytöillä jotenkin räväkämpi...

      Poista
  2. Siellä vietetään siis täyttä elämää! ;)
    Ei kun siis kohta sama mulla edessä, joten parempi etten yhtään naureskele.

    Nyt vaan apinamies lankoihin lasten suhteen ja sinä vähän hellimään hermojasi!

    <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tässä pitkän viikonlopun aikana pääse omiin juttuihin ihan tarpeeksi, kun äitikin tulee kyläilemään! Täähän on siis vaan elämää! =)

      Poista
  3. Olen pahoillani, teiniangsti on minulle vielä pääosin tuntematonta näin kotioloissa, onneksi. Mutta uhmaikä (4 v.) on sitäkin tutumpi. Jos yhtään lohduttaa, niin tapellaan täälläkin ja olen koko hommaan aika uupunut. Ahdistaa oikein tuleva äitienpäivä, kun kotona saatu palaute näistä äidin toimista on kaikkea muuta kuin positiivista. Niin että tsemppiä minä vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin meinasin sanoa tytölle pari päivää sitten, että äitienpäiväkorttia/-lahjaa on sitten turha tuoda. En sitten sanonut... Aika reilua.

      Poista
  4. Teinangsti on tuttua, kyllä. Tässä pari päivää sitten mietin, että voiskohan äidin ommasta ottaa loparit??? :D Mulla 1/3 ( eli vanhin, poika ) oli iisi tapaus teininä. 2/3 ( keskimmäinen eli tyttö ) on ollut kaikkea muuta kuin iisi. Nyt reilu 17 weenä pikkasen helpottanut jo ( onneks!!!, koska viime kesä oli aikast hurja ). Nuorimmainen, tuo 3/3 siirtyy yläkouluun syksyllä. Vielä ollut iisi tapaus, mutta ans kattoo, seuraako veljn vai siskon jalanjälkiä. Tsemppiä sinne vaan! Eiköhän näistä teinarivuosistakin hengissä selviä, vaikkei ehkä ihan täyspäisenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuijaa. Jotenkin mulla on sellainen fiilis, että poikien kanssa teini-ikä voi mennä helpommin. No, noita tyttöjä on kolme kappaletta, joten eiköhän tässä vasta päästä vauhtiin. Mutta kasvattaahan tämä toki äitiäkin... Mutta ehkä tässä ekan kanssa harjoitellaan vasta ja sitten muiden kanssa olen jo viisas ja kokenut! (hehe.)

      Poista
  5. Phuuh.. Meidän 7-vuotias jo joskus vilauttelee kans, mitä on tulossa.. ÄÄÄK!!!

    KIITOS ihastuttavasta paketista! Laitan sulle alkuviikosta tulemaan. Juuri sain tehtyä lisää korviksia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän 7-vuotias on kyllä hyvin helppo ja säyseä tuohon teiniin verrattuna... Voisko siis päätellä, että tulee helpompi teini-ikä. Heh, toiveajattelua!

      Kiva kiva, pakettia odottelen! =)

      Poista
  6. Luulen tosiaan, että sen ensimmäisen kanssa on vaikeinta. Ensinnäkin omasta teini ajasta on kulunut jo tovi, emmekä varmaankaan muista mitä silloin mielessä liikkui ja toiseksi haluamme lastemme olevan vielä lapsia, emmekä ehkä osaa suhtautua heihin "oikealla tavalla"... Seuraavien lasten kanssa saattaa olla helpompaa, sillä osaamme odottaa mitä on tulossa ja otamme sen ehkä vähän kevyemmin suhtautumatta kaikkeen niin "tiukka pipoisesti"...
    No niin tai näin; odotan tuota aikaa kauhulla, sillä itse (esikoinen) olin KAUHEA TEINI, pelkäänpä saavani kaiken takaisin korkojen kera.

    Noi kypärät on makeita, kiva idea!!! Taidan matkia ja askarella keskimmäisen kypärään kivoja kukkia...


    Aurinkoa ja ennen kaikkea voimia teille!!!

    Hanna(-Maija)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ihanaa filosofointia! Saas nähdä saatko takaisin korkojen kera! Mä just mietin, että mä en kyllä ollut koskaan mitenkään ihmeellisen kamala teininä. En viitsi tosin kysyä äidiltäni, joka on juuri käymässä. =)

      Poista
  7. Mää voin sitten laittaa copypastella tän tekstin omaan blogiin, kun Ukko lähtee pian Euroopan toureelleen moottoripyörällä melkein kahdeksi viikoksi. Meillä on tuo juuri pahimman murkun ylittänyt 16 vuotias ja hyvää vauhtia aloittelemassa oleva 13-vuotias, välillä ei kyllä naurata lainkaan, joten tiedän tarkalleen nuo tuntemukset. Ja koska tuo eka versio on ihan erilainen kuin toinen, niin en usko, että edes helpottaa seuraavan kohdalla. Ja lohdutuksen sanoina voin sanoa, että vaikka olen 15 vuotta tehnyt töitä tosi vaikeiden murkkujen kanssa, olen äitinä ihan alkutekijöissä, omat murkut on ihan eri juttu :) tsemppiä sinne ja ymmärtäväinen hali.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos halista! Lohduttaa näin virtuaalisestikin! Milloin teidän tournee käynnistyy? (Sulla lienee silloin ihan omat tourneet poikain kanssa...)

      Poista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!