tiistai 25. tammikuuta 2011

Mitä isot edellä...

...sitä pienet perässä!

Uusimmassa Koti ja keittiö -lehdessä oli kauniin kodin esittely. Siitä sain "tahtoo kans" -idean käsityökorista. Ja sehän syntyi parissa päivässä vanhoista kuteista. Korini on kokenut tuotekehitystä: siinä on nyt kantokahvat. Aion säilytellä siinä työn alla olevaa käsityötä.


Alkava viikko on ollut hyvin arkinen: lumenluontia, käsitöitä ja urheilua kaiken muun perussälän rinnalla. Kolaukseen liittyvä taloyhtiön sosiaalinen vääntö väsyttää. Kuka kolaa ja kuka ei. Onko muissa taloyhtiöissä samaa? Olisipa kiva asua omakotitalossa...

Päätin pitää tämän viikon totaalitaukoa kaappien raivaamisesta. Sen sijaan olen tyhjennellyt pinnoilla olevia turhia koristeita ja kertyneitä roinia. Aika kiva tyhjennellä lipastojen päällisiä ja asetella sinne ainakin hetkeksi uusia, kivoja juttuja. Piristää. Keittiössä tyhjensin jääkaapin oven ja liesituulettimen päällisen. Johan tuli siistiä!


Luettavana on taaskin viikon pikalaina; Alexandra Salmelan esikoisteos, joka oli myös Finlandia-ehdokkaana. Hänen ehdokkuudestaanhan nousi kohu kansalaisuuden takia. Kirja on varsin erikoinen tapaus, huh huh. Vielä en tiedä tykkäänkö, mutta ainakin tekee mieli jatkaa ja ottaa selvää, onko tämä lintu vai kala. Oletteko lukeneet?

Voimia viikkoonne! Ihan kohta on jo helmikuu...

23 kommenttia:

  1. Samaa lehteä on näköjään luettu! Minä ihastuin yhteen keittiöön ja sen korotettuihin yläkaappeihin, jotta oli saatu tilaa avohyllylle. Meille voisi tulla sellainen systeemi kanssa :-)

    Se on hyvä pitää taukoa välillä, että jaksaa sitten uudella innolla jatkaa!

    VastaaPoista
  2. Me asuttiin yhdessä vaiheessa rivariasunnossa, jonka taloyhtiöön kuului lähinnä vanhuksia. Sitten oli pari nuorta miestä, vanhapiika ja me. Noh.. Me siellä yleensä ruoho leikattiin ja lumet kolattiin. Mummot ja papat oli niistä hommista vapautettu ihan ymmärrettävistä syistä, koska suurin osa kulki rollaattoreilla, mutta se harmitti, että kumpikaan niistä nuorista miehistä ei tahtonut osallistua. Pari kertaa kesän aikana taisin nähdä molemmat ruohonleikkuria työntämässä, mutta kolan varressa eivät tainneet olla koskaan. Kaikki kaatui siis meidän ja sen vanhanpiian harteille. Ei ollut kivaa ei.

    Tuo käsityökori on hieno. Tykkäisin samanlaisesta, mutta tiedän, että tenavat varastais mun lankakerät ja keskeneräiset työt heti ensi kättelyssä. Siksi oonkin nyt ettinyt jotakin kannellista versiota.

    VastaaPoista
  3. Hyvä hyvä - vähemmän on enemmän! Toimii aina ;P

    VastaaPoista
  4. Kauniin korin teit. Ihanan värinen. Se koti joka oli lehdessä oli kekseliäs muutenkin. Tykkäsin. Mukavaa viikon jatkoa :)

    VastaaPoista
  5. Hommatkaa huoltoyhtiö lumi- ja muihin pihatöihin. Jokainen maksaa osuutensa vastikkeessa. Tietty mitä suurempi asunto, sitä suurempi vastike.

    Talkoilla tehtävät pihatyöt tuntuvat aina herättävän tyytymättömyyttä -toiset ei tee mitään (eikä ketään voi velvoittaakaan tekemään) ja toiset tekee ja kolmannet tahtois että tehtäis vielä enemmän :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos tsemppauksesta! Tää tammikuu on mennyt mulla jotenkin ihan ohi.. Hirveät odotukset helmikuulle! Taidanpa ihan kuvitella, että kun allakan sivu kääntyy, alkaa aurinko paistaa ja fanfaarit soida ja minä saan jostain innostusta keväistää kotia.. toivottavasti en pety pahasti! :-D

    VastaaPoista
  7. Minä ihastelin tuota samaa kotia :)

    Juuri kuulin ystävältäni, jonka kirjamakuun olen yleensä luottanut, että hän ei jaksanut tuota kirjaa...minä en ole vielä yrittänyt, mutta varmaan kokeilen jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  8. Hauska kori! Kuteista on kiva virkkailla kun syntyy aika nopsaan.
    Miun blogissa on siulle tunnustus :)

    VastaaPoista
  9. Lumityöt voi kokea niin monella tavalla, jotkut kolailevat ihan mielellään ja pitävät sitä hyvänä liikuntamuotona ja halpana! Paikallislehdessämme oli hauska juttu pariskunnasta, joka oli rakentanut omakotitalonsa pihalle lumesta kaikenlaista. Oli lumilinnoja ja -lyhtyjä ja minusta parhaimpina "hiljainen kansa" eli lumiukkoja ja -akkoja vanhanaikaisissa vaatteissaan! Sanoivat, että kunto kohenee ja lapsenlapset ynnä naapureiden lapset tykkäävät kovasti :)
    Mutta kuka tykkää, kuka ei Täällä pohjoisessa on totuttu siihen, että lunta on aina ja melko runsaastikin.

    t. Satunnainen lukija

    VastaaPoista
  10. Täälläkin tuota samaa koria myöskin ihasteltu:)

    Tuosta kirjasta en osaa sanoa mitään. Pöydällä odottaa sopivaa hetkeä Finlandia-voittaja Mikko Rimmisen Nenäpäivä. Naapuri suositteli luettavaksi.

    Mukavaa viikkoa sinulle! :)

    VastaaPoista
  11. Ihana kori. Mun pitäis saada kans joku kori keskeneräiselle(keskeneräisille) töille.

    VastaaPoista
  12. Tuo kori on kyllä käteävä ja kaunis. Sinun tekemäsi on väritykseltään minusta vielä kauniimpi.

    Lumen kolaaminen puhututtaa kaikkia. Näillä lumilla kerrostalossa ei huoltoyhtiökään ehdi tehdä kola- ja lapiohommia eivätkä etenkään nuoret asukkaat osaa tarttua ovenpielessä olevaan lapioon ollenkaan. Rivarissa on tuon työnjako-ongelma, mutta omakotiasujat miettivät, mihin lumet saa mahtumaan. Olen kokenut senkin, että naapuri työntää vastapäätä asuvan tontille omat lumensa...

    Nautin kyllä täysillä tästä lumisesta talvesta ;)

    VastaaPoista
  13. Täytyykin vilkaista tuota lehteä, kivalta näyttää. Ihana tuli koristasi! Sinä oletkin ollut ahkera virkkaaja :) Itse olen nyt ollut vain neulonnan lumoissa, mutta enköhän taas virkkuukoukkuunkin tartu jossain vaiheessa...

    VastaaPoista
  14. Meillä ongelmana rivitalossa oli yliaktiiviset keski-ikäiset, kolat raapi pihaa kuuden aikaan aamulla, jos lunta oli tullut hätäseen 2cm. eikä me pienten lasten vanhemmat ymmärrettävästi siihen aikaan jaksettu nousta..yöt kun valvottiin muutenkin.
    Ihan mielellään oltaisiin lumitöitä tehty ja sanottiinkin, että jättäisivät meille, niin tehtäisiin työpäivän jälkeen..mutta ei me kuulemma oltiin laiskoja..
    No nyt omakotitalossa tien auraaja vetää samalla ison osan pihaa ja itselle jää käytävät ja terassit.. Me nautimme, oma tupa, oma lupa.

    VastaaPoista
  15. Vekarus: Tuo oli muutenkin hyvä lehti, monta tosi kivaa juttua!

    Miia-Rebekka: Kannellinen versio kuulostaa sulle sopivalta. Tai sitten teet avoversion, ja säilytät sitä tarpeeksi korkealla...

    RuusuLiisa: Niinpä. Naulan kantaan sanottu!

    Villasukka: Kiitos samoin sinne rempan keskelle!

    Anonyymi: Luulenpa, että ei meillä vielä ole tarvetta erilliselle huoltoyhtiölle. On sen verran innokkaita kolaajia kuitenkin. Tää on vähän kuin kommuuniasumista, kun on taloyhtiössä. =)

    Mannukka: Minäkin odotan helmikuuta jo ihan hirmusti. Paineita hiihtoloman suhteen. Jotain kivaa olis kiva keksiä...

    Kirjailijatar: Saas nähdä kuinka pitkälle minä jaksan... Tulen kertomaan sitten.

    Peppi: Lämpöinen kiitos tunnustuksesta!

    Anonyymi Satunnainen: Minäkin tykkään lumenluonnista kovastikin. Kun vaan sais tehdä sitä omaksi ilokseen, eikä siihen liittyisi minkään sortin kyräilyjä jne.

    Anniina: Täytyykin metsästää jostain tuo Rimminen. Pikalainahyllystä sen hyvällä tuurilla löytää...

    Sade: Kiitos! Tämmöistä vaan virkkaamaan. Nopea tehdä ja saa ylimääräisiä trikoita pois kaapeista!

    Tuulella: Kiitos kiitos! Ei meillä oikeasti suuria ongelmia ole, välillä vaan väsyttää tällainen "yhteisöasuminen":

    Anna: Mulla on nyt joku virkkuuvimma päällä. Seuraava projekti jo päällä... =) Mutta sun villatakki kutittelee myös!

    Raisa: Meillä on vähän samaa, hyvin innokas eläkeläinen kolailee todella aktiivisesti. Sitten on vaikea valitella, että muut eivät kolaa... Äh, nyt olen varmaan vaahdonnut tästä riittävästi! =)

    VastaaPoista
  16. Tosiaankin kohta on helmikuu, hui! Ihana valon määrä lisääntyy koko ajan. Kiva kori! Lumi on kyllä aiheuttanut tänä talvena taas ennätysmäärän keskusteluja... :) Iloista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  17. Oletko itse tehnyt tuon isoäidinneliöistä tehdyn peiton, joka oli muutama postaus aiempana? Itse innostuin virkkaamaan neliöitä ensimmäistä kertaa ja mietin miten ne on paras yhdistää neliöksi. Sinun peitossasi taitaa olla valkoisella ainakin yksi kerros värillisten jälkeen, mutta mitä viimeisellä kerroksella on ja miten palat on yhdistetty?

    VastaaPoista
  18. Heipsansaa, tunnustus olisi poimittavana blogissani =)

    VastaaPoista
  19. Sini: Paljon lunta ja ahtaat pihat on huono yhdistelmä ainakin täällä pk-seudulla... Mutta nyt taas rauhoittui hetkeksi sade ja mun pää... =)

    Elsa: Olen tehnyt sen itse. Minä liitän neliöt ihan parsinneulan kanssa. Toiset virkkaavat ne yhteen, mutta mun mielestä siitä tulee vähän "pökkänä" eli paksu sauma. Tai sitten en vaan osaa oikein. Ja jokaisessa neliössä on ainakin yksi valkoinen virkkuukerros. Työniloa sulle!

    Heidi: Lämmin kiitos! Palaan paljastuksiin myöhemmin! =)

    VastaaPoista
  20. Minusta ei harmikyllä ole noihin pikalainoihin. Kalliiksi tulee, vaikka kirjastoon ei ole kuin 5 minutin matka! Jotenkin se vaan on NIIN vaikeeta saada ne lainat takaisin ajallaan.

    VastaaPoista
  21. Mirka: Kiitti, ja kiva kun olet jälleen täällä pyörimässä!

    Eilen tänään huomenna: Minä just mietin, että mulle nämä viikon pikalainat sopivat hyvin, koska silloin tulee luettua! Toki jos kirja on huono, se saa jäädä lukematta. (Mulla on kirjaston vieressä kerran viikossa jumppa, ja tapana on mennä kirjastoon tunniksi lukemaan lehtiä ennen jumppaa...)

    VastaaPoista
  22. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta suosittelen Mikko Rimmisen romaania Nenäpäivä. Siinä kieli on raikasta, eloisaa ja luovaa. Parasta on se, että vaikeita asoita kuvataan huikean oivaltavan huumorin välityksellä. Romaanissa ystävyys voittaa ihmispelon. Sosiaalisia tilanteita kammoksuva ja omiin aatoksiinsa pakeneva nainen kurottuu kekseliäästi uusia ihmisiä kohti. Irmasta lukija saa ystävän. Lukija saa kokea ajan ja paikan voittavaa intiimiä ystävyyttä. Hän myötäelää kertojan elämässä, jakaa tämän kanssa ei-okein leiman ja kukoistavan humoristisen suhtautmisen arkeen. Tilanteet kasautuvat hulvattomasti, se on kuulkaas kielestä kii! :D

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!