Viime aikoina on kirjoiteltu paljon rajuista tavaran vähennyksistä ja eletty muutamalla vaateparrella. Onko kukaan kokeillut sellaista? Tuleeko siitä autuas olo ja säilyykö se olotila? Eli onko se tavoittelemisen arvoinen juttu?
Omaan terapiaani kuuluu nyt olemassaolevan tavaran vähentäminen, mutta myös tiukka kuri minulle uuden tavaran hankinnassa. Ei siis terapeuttisia kirppiskierroksia, eikä ale-ostoksia. Jälkimmäisen jätän suosiolla väliin muutenkin. Noista kirppiskierroksista en ihan kokonaan aio luopua, mutta ostopäätökset teen tarkan harkinnan jälkeen. Apua, meneekö nyt ilo elämästä...
Toisaalta mietin, onko tässä kaaoksessa kyse siitä, että meillä ei ole kunnon säilytysjärjestelmiä. Olisiko siis ostosreissu Ikeaan ratkaisu kaikkeen? Lisää kaappeja, arkkuja ja säilytyslaatikoita...
Eiköhän se oikea polku löydy, kun jatkat miettimistä ja pohtimista!
VastaaPoistaKauniita hiutaleita ja kynttilöitä!
Kivoja nuo kynttilät, pitäisi itsekin kokeilla joskus, olen jo alkanut kerätä kynttilänjämiä.
VastaaPoistaSehän se meilläkin on suurin ongelma, ettei ole riittävästi säilytystilaa. Tuo tavaranraivausprosessi ja turhan ostamattomuus ei oo varmaan ihan nopea prosessi, vaan vaatii aikaa ja harjoittelua ja pohdintaa..
Kirppiskierroksista luopuminen taitaisi olla vaikeinta. Kauheata olisi ajatella, että joku aarre joutuisi vaikka roskikseen, jos minä en sitä pelasta kun sellaisen kohtaan.. Hmm.. kuulostaa tavaran hamstraamiselta. :-)
Hyvää pohdintaa...
VastaaPoistaItse pystyn jättämään ale-ostokset, ihan helpollakin. Niinkuin melkeimpä kaiken uuden hankkimisen, mutta voi kirppareista olisi tuskaa luopua. :) On se löytämisen riemu niin suuri!!
Mutta harkintaa olisi itsellä todellakin tarpeen käyttää enemmän, ainakin miehen mukaan :D
Hukumme kuulemma romuun!!
Itsellä on sellaisia tunnejuttuja tavaroihin, vaikea luopua. Kesällä meinaan raivata vintin tyhjäksi turhasta ja täyttää uudelleen. On esim. astioita joita en käytä, mutta joita en halua hukata. Pakkaan sinne, löytääkseni ne joskus uudelleen. :)
Rojuterapia on kyllä paikallaan, aina aika ajoin. Tsemppiä!
Rojuterapiasta tulee kyllä niin autuas ja onnellinen olo! :) Paljon vähemmällä selviäisi. Itseasiassa viime aikoina olen käyttänyt viittä eri vaatekertaa töissä (joka päivä eri, jotka toistuvat viikottain). Tietysti jotain vaihteluista on ollut. Tapahtunut ihan huomaamattomasti hetken aikaa ja hirmuiset pinot käyttämättömiä vaatteita. On se kummallista.
VastaaPoistaJatka vain samalla mallilla ja raportoi meitä! :) Lumihiutaleet ovat kivat ja olen jo koonnut sulatettavia kynttilöitä sulattamista varten...
Rojuterapiaa -silläpä on vuosi korkattu meilläkin :-) Vein ihan ennätyksellisen lastin tavaraa alkuviikosta kirpalle. Kolusin kaapit todella ronskilla otteella ja annoin oleskeluluvan vain sellaisille, joista todella kirpaisisi luopua. Periaatteella, jos ei jotain ole tarvinnut vuoteen-pariin, ei sitä tod. näk. tarvitse tänäkään vuonna. Tsempit :-)
VastaaPoistaLöysin äsken blogisi. Jatkan kohta lukemista, että saan selville, monta lasta teillä on apuna "tavaroiden järjestelyssä".
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että kun on lapsia talossa, on pakollisen tavaramäärän kertyminen vakio. Meillä se vakio kerrotaan kahdellatoista..
En minäkään ole vielä oikein sinut tuon kaaoksenhallinnan kanssa.
rojuterapiaa olen harrastellut minäkin ja edelleen se myös jatkuu.. mukavaa kun saa paikat järjestykseen ja kaikki turhat pois tieltä!
VastaaPoistaHei vaan Nonna!
VastaaPoistaMuutaman kuukauden olen tänne blogiisi kurkkinut ja nyt uskaltauduin kommentoimaankin.
Kivalta näyttää ja kuulostaa!
Tämä rojuterapia on niin mun lemppariaiheita. Oikein aloin pohtimaan siihen syytä ja luulen, että pitkä kotiäitiys vaikuttaa omassa tapauksessa.
Kun vuodesta toiseen "työpaikka" on omassa kodissa niin kaipaa ympärilleen seesteisyyttä ja harmoniaa. Tai ainakin pyrkimystä siihen.
Nyt olen aloittanut tämän vuoden osalta melko laiskanpuoleisesti oman raivausprojektini mutta oman vaatekaappini sain sentään siivottua ja kaverille lähti yksi paperikassillinen vaatteita.
Nelisen vuotta olen ravannut aktiivisesti kirppiksellä myymässä ja kantaen pussukoita eri keräyksiin.
Oikeasti olo huojentuu kun kaapin takaosat eivät ole täynnä epämääräistä ja ennenkaikkea tarpeetonta astia-arsenaalia yms sälää.
Kiitos inspiksestä! Taidankin tästä vielä ennen iltapalaa käydä kuopuksen vaatekaapin kimppuun.
Mukavaa illanjatkoa! :)
Kyllähän ihminen kaikkea kivaa ympärilleen tarvitsee, mutta ei se kyllä pahaa te jos miettii kaksi kertaa ennen kuin ostaa:) Mä oon jo kauan ollut tosi tarkkana tavaran hankinnassa, sillä en tykkää kovinkaan runsaasta sisustuksessa. Vaatteita on kyllä ehkä enemmän kuin on tarpeen;)
VastaaPoistaIhanat kynttilät! Ja pieni kokki-ihminenkin:)
Luulen että riittävä ja ennen kaikkea toimiva säilytystila on aika oleellinen juttu. Vaikka tavaraa olisi miten vähän, niin tuntuu että siihen hukkuu, jos säilytystilaa ei ole tarpeeksi tai järjestely ei muuten vaan toimi.
VastaaPoistaOstoksien teossa olen myös koittanut käyttää harkintaa. Vaikka ostaisinkin kirpputorilta, niin koetan silti miettiä tavaran tarpeellisuutta ym. Toisinaan teen myös niin, että jos hankin jonkin uuden jutun, hankkiudun tavalla tai toisella eroon jostain vanhasta vastaavasta. Yritän ylläpitää jonkinlaista tasapainoa säilytysratkaisuissani.
Niin, minäkin tykkään käydä kirppiksillä ja lahjoitan (onpa suurellinen sana) joka vuosi vaatteita ja tarpeettomia tavaroita esim. eläinsuojelun kirppikselle.
VastaaPoistaItse olen elänyt niukkuuden aikoja ja minua puute ja niukkuus ei jalostanut paremmaksi ihmiseksi. Nautin tästä päivästä, kauniista asioista, ihmisten kanssa olemisesta ja muista arkipäivän jutuista. Ilman syyllisyyttä.
Minulta varmasti puuttuu kokonaan tuo hamstrausgeeni. Laitan surutta kaiken kiertoon heti kuin vain mahdollista (lasten lelut säilön tulevia lapsenlapsia varten). En löydä ostettavaa kirppareilta enkä kaupoista. Lapsille ostan vaatteita vain sen verran kuin oikeasti tarvitaan (tyyliin viidet housut ja viisi paitaa). Minulle on myös tärkeää, että kaapit ovat siistit ja vaatteet ojennuksessa. Ainakin minulle tämä kaikki antaa rauhaa ja ahdistus liiasta roinasta
VastaaPoistaRojuterapia on varmasti hyvää tekevää terapiaa. Minulla onkin nyt ollut vähän kirppisuupumusta, ei oikein jaksa niitä romukasoja siellä. Mutta varmaan taas innostuskin tulee.
VastaaPoistaAinahan sitä sanotaan että paras sisustusvinkki on hankkiutua ensin eroon kaikesta turhasta roinasta, ja sitten siivota kunnolla. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty... Hyvät säilytystilatkin ovat kyllä tärkeä juttu, niitä ei kai koskaan voi olla liikaa. Täällä meidän vanhassa kerrostalossa säilytystilaa saisi olla paljon lisää!
Aivan ihanat nuo kynttilät, loistava kierrätysidea :)
Vekarus: Juu, toivon, että se kultainen keskitie jostain löytyy... =)
VastaaPoistaMannukka: Pitäisi olla vielä oikeanlaista säilytystilaa. Sukulaisten vanhat vaatekaapit eivät sisällä uusinta tekniikkaa, esim. vedettäviä koreja... Mutta lähden eka liikkeelle rojun vähentämisestä, katsotaan sitten kaappeja. Tuo kirppisten karttaminen voi olla kyllä vaikeaa...
Heidi: Meillä ei mies ymmärrä yhtään minun kiintymystäni esim. joihinkin lasiastioihin... No, onneksi sentään sietää niitä jotenkin. Mulla sama, että alet voin hyvin ohittaa, mutta hyvät kirppikset onkin vaikeampi ohittaa!
Sini: Minä lähdin liikkeelle lasten vaatekaapeista, ja siitä ei tullut suurta hyvänolontunnetta. Ehkäpä seuraavaksi omaan vaatekaappiin! Siellä on paljon karsittavaa taatusti!
Amelia: Sulla on ollut loistavan ronski ote! Minäkin kaipaan sellaista!
Sirkku: Mulla ei ole ihan niin monta "sotkijaa" kuin sulla, mutta hermo menee näiden neljän pienen ja yhden isonkin kanssa päivittäin! =)
Zaro: Kyllä se on sellaista henkistä puhdistautumista myös!
Anniina: Tervetuloa myös kommentoimaan! Tuota harmoniaa minäkin varmaan kaipailen. Toivon myös, että kun tavaroilla on selkeät omat paikkansa, minne ne myös mahtuvat, tulee tästä jokapäiväisestä tavaroiden järjestelystä vähän helpompaa. Jospa lapsetkin joku päivä oppisivat jotain... Juuri nuo epämääräiset kaapintakuset minua ärsyttävät eniten. Pitäisi pyyhkäistä koko kaappi tyhjäksi ja miettiä, mitä kuhinkin kaappia olisi järkevintä säilöä! Kiva, jos terapia leviää! =)
VastaaPoistaMari: Tuo uuden kaman ostelu on tosiaankin se toinen puoli. Turha hulluna hävittää vanhaa, jos koko ajan kantaa uutta sisään... Nämä blogit ovat myös mainioita ideapankkeja siihen, miten vanhaa kamaa voi käyttää uudella tavalla tai tuunata..
Netta: Just noin. Olen muutossa joskus yli 10 vuotta sitten tunkenut johonkin kaappiin jotain kamaa ja vanhasta tottumuksesta pidän kaiken samassa paikassa, vaikka ei siinä olisi mitään järkeä. Pitäisi muuttaa usein, niin tulisi laitettua kunnon säilytyssysteemit ja kyseenalaistettua muutenkin kaman määrä...
VastaaPoistaNettimartta: Luulenpa, että itsekin tässä mietinnän jossain vaiheessa päädyn johonkin kultaiseen keskitiehen tavaramäärän suhteen. Ei tässä tarvitse urheilla tällä tavaran karsimisella!
Anonyymi: Aivan varmasti on helpompi pitää tavarat järjestyksessä, jos niitä on vähemmän. Viisi paitaa ja viidet housut kuulostaa aika hyvältä... =) (Pientä hamstraajaa sinussakin taitaa olla, jos noita leluja säilöt.=))
Virkattu Lintu: Juupa juu, sisustaminen ei tunnu miltään, jos ei ole siistit paikat ja tavarat paikoillaan! Siitä se lähtee!
Kyllä se sisäinen ääni sanoo, miten on mentävä :) Jokainen kirpparikiertelijä varmaan potee ajoittain samaa. Ja välillä ei huvita ostellakkaan mitään, vaikka mitä silmien edessä kirpparilla roikkuisi, ei vaan huvita. Ja sitten joskus taas... No, totta puhuen, kirppistelijä varmaan osaa hyvin kierrätyksen jalon taidon, tavarat kiertoon, jos ei itse tarvitse.
VastaaPoistaBci o skt d xxx, franksxxxlinks. Nas k, bnu wavqam|yko aytobsf t uy tx.
VastaaPoistahi, new to the site, thanks.
VastaaPoista