maanantai 1. helmikuuta 2010

Dewalt-nainen


Siis vain unelmissani...

Innostuin viime viikolla kiinnittelemään erilaisia juttuja mieheni hienolla Dewaltilla. Minulla oli aika mainio fiilis, kun ammattimaisesti surruutin ruuveja seinille. Samalla jäin pohtimaan asennettani ja fiilistäni.

Meillä mies on kätevä käsistään ja korjailee ja kiristelee rempsahtaneet paikat. Minä olen pikkuhiljaa soljunut näihin naisten puuhiin, käsitöihin ja neulakorjailuihin. Heti, kun tarvitaan vasaraa tai ruuvimeisseliä, pyydän usein mieheni apuun. Poikkeuksena tosin maalaushommat.

Haaveenani olisi oma verstas, jossa nikkaroisin ja laittaisin kaikki kirppiksiltä haalimani kalusteet ja vastaavat kuntoon käden käänteessä. Käytännössä minä olen viimeiset kymmenen vuotta ollut se, joka hoitaa remonttitilanteissa kodin ja lapset ja mies heiluu työmaalla Dewaltin kanssa. Eihän siinä mitään, mutta silti hieman kismittää tämä oma lipsahtaminen...

Täällä blogistaniassa pääsee ihailemaan monen käsistään kätevän työn tulosta. Monella pysyy kädessä niin virkkuukoukku kuin vasarakin. Miten teillä? Onko roolijako perinteinen?

Minulla on muuten suunnitteilla oma työkalupakki, josta aina löydän ihan itse sopivia ruuveja työkaluja. Onko teillä muilla sellaista?

Ja tässä sitten muutama kuva ruuvailuista. Lapset saivat naulakoita, peilejä ja tauluja tyhjille seinille!




8 kommenttia:

  1. Ihan hyvä se on osata noita "miestenkin juttuja". Itse olen huomannut silti, että parisuhde voi paremmin, kun tekeytyy hiukan avuttomammaksi ja tyhmemmäksi, kuin oikeesti on. :) Miehellä pitää säilyä miehisyyden tunne.
    Muistan kun aikoinaan opettelin ajamaan traktoria. Hytissä tuli ihana tunne, että hei, mä osaan jotain tosi miehekästä. Tuntui kivalta.

    Niin, ja hienoja juttuja olet seinään kiinnittänyt! :)

    VastaaPoista
  2. Täällä ilmoittautuu eräs työkalupakin omistava :) On kuule kukkakuvioidut vasarat ja vatupassit yms yms..! :D On oikeesti kiva, kun kamat on heti saatavilla, kun pitää joku juttu johonkin kiinnittää. Mies kyllä edelleen hoitelee porakonejutut, hitaasti mutta varmasta ;)

    VastaaPoista
  3. Kyllähän se oma pakki tuolla kaapissa napottaa. Ja käsissä pysyy virkkuukoukku, ruuvimeisseli, pora ja maalisuti.
    Pakko kyllä myöntää,ett jos mies sattuu olemaan kotosalla,pyydän sitä laittamaan esim reiät ja ruuvit valmiiks tauluja ym varten.

    VastaaPoista
  4. Meillä taas toi mies on niin uusavuton kaikessa ruuvailussa, ettei ole tosikaan. Sitten vaan meillä se ongelma, että suurin osa seinistä tosi kovaa kiviseinäpintaa. Mulla ei yksinkertaisesti riitä uskallus vetää reikiä noihin seiniin iskuporakoneella. Ja meillä vielä siitä tyhmät seinät, että niissä menee metalliset vahvikkeet abou 0.5 metrin välein, joten kun rupeat jotain porailemaan seinään, tulee aina jossain välissä ne typerät metallit eteen. Niiden läpi ei pääse eikä uskalla edes mennä. Puutalo olis paljon mielekkäämpi ja sitten voisi itse just porailla mielin määrin :-) Mutta maalailen kyllä, sitä mun mies ei voi edes tehdä, kun maalia vois roiskahtaa vähän käteen tai vaatteelle. Ja se olis tiedätkö hirvee katastrofi! (Tyyliin jos menee vauvanruokapurkin ruokaa käteen, se saa paniikkikohtauksen :-D

    VastaaPoista
  5. Kyllä mun täytyy se oma pakki saada! Odottelen vaan, että tulis joku söpö vanha puinen pakki kirppiksellä vastaan.

    Meillä mies on niin tarkka, millaisella ruuvilla pitää kiinnittää ja mihin paikkaan parhaiten onnistuu. Vois sitten kerätä ison määrän hyväksyttyjä ruuveja pakkiin...

    Hannis: Tuo on kyllä kivitalon haittapuoli, jota ei tule edes ajatelleeksi!

    VastaaPoista
  6. Hei vaan Nonna ja tässä tulen vastavisiitille :)

    Hienosti on laitetta testattu ja tuohan vaikuttaa sille, että pian ei ole seinätilaa jäljellä, kun aina löytää kaikkea tarpeellista seiniin kiinnitettäväksi :)

    Meillä on arvaamaton 30-luvun kivitalon seinä, jostain kohtaa on kovaa tekoa, toisaalta taas saattaa irrota puoli seinää, jos meinaa jonkin pienen kuvan vaikka kiinni nakuttaa.. Vaan mitäpä elo olisi ilman sitä jännitysmomenttia ;)

    Kiva blogi sinullakin, jatkan tutustumista!

    VastaaPoista
  7. Meillä on mies kätevä käsistään. Tosin ei aina hirmu innokas kaikkeen mitä haluaisin hänen tekevän!:) Mutta pysyy ne porat ja ruuvarit minunkin kädessä enkä nykyisin edes kysele apuja kuin pakon edessä.. Muuten tekisin mieluummin vaan "naisten" töitä..Ja auton renkaita en ala vaihtamaan! :-D

    Olen bongailemassa uusia mielenkiintoisia blogeja ja sinun näyttää kivalta ja on muutakin kuin pelkkiä valkoisia sisutuskuvia.

    Mukavaa viikonloppua ja tervetuloa käymään minullakin:)

    VastaaPoista
  8. MEillä taidetaan tehdä milloin mitäkin ja kuka mitäkin osaa ja ehtii. Miehelle annan suosita vain katolla touhuamisen ja erityisen raskaat koneet kuten betonia rouhivat laitteet ja rälläkät. Juu, ja pesukoneiden ja pakastimien siirtelyt. Eli voimien mukaan. Eikä mieskään kyllä ihan heti ryhdy ompelukoneella touhuamaan vaikka korjailee ja silittää vaatteitaan muuten. Lapset varmaan muuttaisi asiaa jotenkin.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!