Mihin ryhmään kuulut?

Täällä blogistaniassa on mielenkiintoista seurata, miten uudet ilmiöt ja trendit etenevät. Toiset bloggaajat ovat selvästikin uusien ilmiöiden levittäjiä ja toiset seuraajia.

Hienommilla termeillä meitä tallaajia on jaettu tällaisiin ryhmiin:

Innovaattorit (innovators 2.5%)
ovat henkilöitä, jotka ensimmäisenä omaksuvat käyttöönsä usein vielä epävarman ja viimeistelemättömän innovaation.
Aikaiset omaksujat (early adopters 13.5%)
hälventävät innovaatioon kohdistuneita epäluuloja, jonka jälkeen omaksuminen on muille helpompaa. Heillä on kaikista ryhmistä suurin mahdollisuus vaikuttaa muiden ryhmien asenteisiin ja käyttäytymiseen omilla mielipiteillään.
Aikainen enemmistö (early majority 34%)
on ryhmä, jonka jäsenet tekevät harkittuja omaksumispäätöksiä edellisen ryhmän kokemuksien perusteella - aikaiset omaksujat toimivat heidän tietolähteenään.
Myöhäinen enemmistö (late majority 34%)
omaksuu innovaation lähes heti aikaisen enemmistön jälkeen. Kasvavalla vertaispaineella on yhä suurempi merkitys omaksumisprosessissa. Tähän ryhmään kuuluvilla on usein hieman skeptinen asenne omaksuttavaan innovaatioon.
Vitkastelijat (laggards 16%)
muodostavat viimeisen omaksujaryhmän. He ovat usein sosiaalisesti syrjäytyneempiä verrattuna muihin ryhmiin, ja heidän suhtautuminen innovaatioihin on usein epäluuloista.

Itse en ole todellakaan innovaattori tai edes aikainen omaksuja. Joissakin asioissa voin kuulua aikaiseen enemmistöön, mutta monissa asioissa varmaankin myöhäiseen enemmistöön.

Olen vuosikausia miettinyt, mikä on se tekijä, joka meidät erottaa. Mistä aikaiset omaksujat nappaavat uudet trendit ja ideat? En pohdi tätä sen takia, että minun pitäisi "kehittyä asiassa", vaan ihan omasta mielenkiinnosta. Minulla on useita ystäviä, jotka ovat aikaisia omaksujia. Mielenkiinnolla seuraan, mitä uutta he aina keksivät.

Tämä aihe tuli mieleeni, kun olen seuraillut kuvissa esiintyvän taulun matkaa eri blogeissa. Kovin on suosittu, mutta hih, nyt minullakin on sellainen. Siis ihan vaan netistä printattu ja Ikean kehyksiin heitetty!

Toinen blogeista löytynyt juttu on tuo tyyny ja siinä olevat pyörylät. Kirppistyyny sai pientä tuunausta. Muutama pyörylä odottaa vielä paikkaansa, mutta tämä oli hyvä alku.

Niin, piti kysymäni, että mihin ryhmään sinä kuulut?

Värileikki

Kevät hiipii mieleen ja kotiin. Pikkuhiljaa myös värit ovat vallanneet ensin mieleni ja sitten kotiamme. Ensin tuli vimma löytää violetin sävyjä, sitten saapui kirkas vihreä. Nyt himoitsen keltaista.

Tässä pientä värileikkiä kuvien muodossa viikonlopuksi.

Viimeisen kuukauden ajan lapset ovat pukeutuneet väreihin. Suurin osa puhtaiden pyykkien pinoissa olevista pienimpien vaatteista on viimeisen kuukauden kirppislöytöjä.


Luumunsävyiset sienet saivat seuraa...


Virkkasin nämä leikkimuffinsit jo ennen joulua, mutta nyt olemme viettäneet monta picniciä niistä nauttien. Picnic-alustan lilat sävyt ovat nyt kovin in...


Pyörylöitä virkkailin alkuvuodesta. Olen kuumeisesti miettinyt niiden sijoituspaikkaa, ja viime viikolla sen selvisi erään kirppislöydön myötä. Mutta siitä lisää myöhemmin.


Olen ostanut varmaan lähemmäs kymmenen tulppaanisatsia alkuvuoden aikana. Ensin minua miellyttivät valkoiset kimput, mutta nyt olen nauttinut enemmän violetin sävyistä. Jospa seuraavaksi sitten jo keltaisia tulppaaneja!


Kaapissa on odottamassa uusi pari Adidaksen nahkatennareita. En voinut vastustaa näitä, kun kävelivät vastaan. Myös froteinen huppari on uusi löytö Fidasta.


Tässä minun vakkarivarustukseni kotosalla, oli sitten talvi tai kevät: villasukat. Nämä rumilukset kävelivät kirppiksellä vastaan ja pakkohan minun oli pelastaa ne mukaani.


Olen ihastunut kirppiksiltä löytyviin parittomiin ja kupittomiin kahvikupin asettilautasiin. Olen ostellut niitä kukkien aluslautasiksi. Yllättäen niille on löytynyt muutakin käyttöä. Tässä yksi suosikki lasten helmien kera.


Oikein mukavaa, värikästä viikonloppua teille kaikille vierailijoille! Miten kevät näkyy teillä?

Haaveita ja unelmia

Täällä Etelä-Suomessa nautitaan ihanasta auringonpaisteesta mukavissa pakkalukemissa. Lumitöiden lomassa kaivoin oikein ulkotuolin esiin aurinkoon ja kietouduin hetkeksi vilttiin lukemaan työn alla olevaa kirjaa. Ihanaa! Kevättalvi parhaimmillaan.

Oletteko lukeneet tätä kirjaa tai sen edeltäjää? Kyseessä siis Kate Jacobsin Lankakaupan tyttö. Sitä ennen on ilmestynyt Pieni lankakauppa, mutta molemmat ovat ihan itsenäisiä opuksia.

Kirjassa kerrotaan neulontakerholaisista, jotka kokoontuvat lankakaupassa. Kevyttä luettavaa, mutta saa mielikuvituksen liikkeelle.

Haaveilen omasta puodista ja omasta ompeluseurasta. Minusta olisi ihana pyörittää omaa puotia, joka tosin ei olisi varmaankaan lankakauppa. Tuo ompeluseura tulisi siinä sivussa.



Meillä on tässä naapurustossa pienimuotoinen 2-3 väkrääjän ompeluseura. Onko teillä muilla vastaavia? Olisiko innokkaita seuralaisia Espoon suunnalla?

Itä-Helsingissä kokoontuu I.H.A.N.A. Oletteko te ihanalaiset lukeneet tämän opuksen ja mitä fiiliksiä se herätti?

Ja lopuksi minun täytyy paljastaa, että enhän minä tänään ehtinyt istuskella pihalla. Tämä oli ihan lavastusta vaan... Mutta aurinko toi kuitenkin kivan fiiliksen ja tuo kirjakin on iltaisin luettavana.

Mukavaa päivää koko Suomeen!

Pöllösiskokset Uggla ja Puggla

Apinalandiaan on muuttanut taas kaksi uutta eläintä: pöllösiskokset Uggla ja Puggla.

Matskuina käytin muutamia vanhoja tyttöjen housuja ja muita kankaita. Plyyshi toimi myös ihan hyvin ja oli helppo käsitellä.

Tämä ompelu oli toipilaspäivän terapiaa. Meillä jyllää vatsatauti, ja aamupäivän ärsytti, kun en oikein kyennyt mihinkään järkevään. Onneksi oma olo on tänään kohentunut vauhdilla ja ompelukone pääsi töihin. Mutta tästä tuo toisen tyttöpöllön nimi Puggla!

Kiitoksia muuten kovasti edellisen postauksen kommenteista ja kehuista!

Rentoa ja leppoisaa alkavaa viikkoa. Saas nähdä millaiseksi meidän hiihtolomaviikkomme muotoutuu. Täytynee ajatella positiivisesti ja nauttia kotonaolosta pyryn keskellä!

LISÄYS: Te kaikki pöllöistä pitävät: Katsokaapa tänne
http://husetvedbekken2.blogspot.com/2010/02/ugler-i-mosen.html

Mun eka oma api

Ihastuin Ann-Claire Petitin virkattuihin eläimiin pari vuotta sitten. Ensimmäiseen sellaiseen taisin törmätä ihanassa Vintage Living -blogissa. Siellä hyppi silmille ihanainen apina milloin missäkin.

Viime vuonna ostin Köpiksestä meille ekan Petitin apinan. Se oli tuliainen kuopukselle, mutta itse nimitän sitä sohva-apiksi, koska äidin "toiveesta" se asuu olohuoneessa.

Nyt meillä asuu myös kopioapi. Näitä itsevirkattuja apeja on täällä blogistaniassa näkynyt, mutta ei vielä meillä apinalandiassa. Talohan on täynnä kiipeileviä apinoita, mutta nyt sohva-api sai ystävän.

Tästä se lähti...

...ja tällainen siitä tuli. Virkkasin sen Novitan Tiina-langasta. Paksusta langasta johtuen korvat ovat aika klohmut. Samoin kasvojen ilmeeseen en ole ihan tyytyväinen. Mutta onpahan kotitekoisen, "kotoillun" näköinen.

Uuden apin 4-vuotias omistaja tilasi jos jonkinlaista lisävarustetta: pitkät ripset, punaisen suun, rusetin päähän ja vaatteita. Saas nähdä, mitä toteutan...


Kuvailin apia esikoisen huoneessa. Huone on suht pieni, se on rakennettu entisestä vessasta ja vaatehuoneesta. (Mitäs nyt 6-henkinen perhe vaatehuoneella tekisi...)


Viime viikon ompelukonehuumassa tein esikoiselle jo kauan aikaa sitten luvatun viirinauhan. Kankaina oli vanhoja vaatteita ja muutama uusi Tilda-kangas.

Neidin ovessa on viime vuoden Köpiksen-reissulla hankitut sisustustarrat, joihin ihastuin Sidned-nimisessä ihanassa pienessä putiikissa.


Tuota apia väkertäessä sain ranteeni kipeiksi. Nuo kapeat kädet, jalat ja häntä saivat minut kai jännittämään käsiäni tavallista enemmän. Onko teillä muilla kokemusta moisesta? Pitäisiköhän ottaa särkylääkekuuri?

Lepoahan en voi ajatellakaan... Täytyy vaan ottaa jokin leppoisampi työ seuraavaksi.

Mukavaa viikonloppua ja hiihtolomaa sitä aloitteleville! Meillä alkaa loma, mutta kotona on yksi vatsatautipotilas. Voi pientä...

I

Kotoilu on pop!

Uusimmassa Avotakassa (helmikuu 2010) vastaava päätoimittaja Kari Silvola nimeää tämän hetken suurimmaksi sisustustrendiksi kotoilun (engl. homing).

"Käsitteellä tarkoitetaan perinteisten kotiin liittyvien kädentaitojen nostamista takaisin kunniaan. Muun muassa sellaiset tutut asiat, kuten leipominen, marjastaminen, hilloaminen, hyötykasvien viljely, kutominen, askartelu ja nikkarointi, ovat taas muotia", kertoo Silvola.

Hei, minähän olen jälleen trendikäs! Meillä harrastetaan melkein kaikkia noista!

Eilen kotoilin puuvillaisia sieniä, kun syksyn sieniretket ovat muisto vain. Ennen joulua tein pieniä punasävyisiä sieniä, mutta nyt halusin kokeilla vähän isompia sieniä. Novitan Tiina-puuvillalangasta tuli nopeasti valmista. Sävynä tällä kertaa tuollainen luumu. Jotenkin lähestyvä kevät tuo violetin sävyjä kotiini.



Eilisen ihanin yllätys oli sekin kotoiluun liittyvä. Löysin lähikaupasta Seitsemän Veljestä -langasta uuden sävyn, turkoosin. Kädet lähes tärisivät, kun nappasin yhden kerän mukaani. Olisikohan pitänyt hamstrata useampi. Tämä on suosikkivärini!


Mietinnässä on, mitä tuosta turkoosista seuraavaksi syntyy! Mukavia kotoiluhetkiä teille muillekin!

Kevättä rinnassa...

Pari viikkoa maljakossa venyneet koivunoksat ovat vihdoinkin tehneet ensimmäiset lehtensä. Sitä ennen ne kasvattivat komeat kellertävät norkot, jotka saksin pois peläten niiskuvaa nenää. Kaamea sotku niistä tuli. Mutta nyt alkaa tulla keväinen fiilis tästä hennosta vihreästä.

Koivunoksia varten kaivoin lasikaapistani esille äidiltä saadun Pajazzo-maljakon. Täytyykin kysyä, mistä äiti on sen saanut, koska en muista, että se olisi juurikaan ollut käytössä. Kaivan itse sen esiin muutaman kerran vuodessa, enkä oikein osaa päättää pidänkö siitä vai en. Klohmuisuudessaan se on melkoinen näkymä... Melko retro!

"Nanny Stillin suunnittelema Pajazzo oli Riihimäen Lasilla tuotannossa vuosina 1971-1974. Sitä tehtiin kahta eri kokoa väriyhdistelmillä keltainen - rubiini, keltainen - sininen ja keltainen – oliivi. Maljakko on kiinnipuhallettua kaksiväristä verholasia."

Näin kerrotaan maikkarin kotisivuilla. Muistanette reilu vuosi sitten maikkarilla pyörineen Uniikki-sarjan, jossa metsästettiin erilaisia vanhoja esineitä kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista. Yhdessä ohjelmassa oli teemana tämä Pajazzo.

Noihin koivunoksiin voisin väkertää jotain keväistä ja värikästä... Lintuja vaikka...



Ikkunalauta on saanut myös väriä. Kauppojen kynttilävalikoimat alkavat olla aika heikot, mutta jotain löytyi. Muutenkin huomaan, että kotiini on hiipimässä uusi väri: violetti eri sävyissään...

Miten lähestyvä kevät näkyy teillä muilla? Joko alatte suunnitella pääsiäisen keltaisia pieniä juttuja? Narsissit ja helmihyasintit ainakin näyttävät taas tosi kivoilta!