Ikävä

Monissa blogeissa on muisteltu mennyttä vuotta kuvilla vuoden varrelta. Olen ihaillut kesäisiä kuvia, ja sain samalla idean katsella omia kesäkotikuviani läpi. Hieman tuli jo kutkutus alkaa suunnitella tulevaa kesäkotikautta. Se alkaa lumien lähdettyä joskus keväällä. Tuntuu vielä aika kaukaiselta...

Tässä muutamia julkaisemattomia kuvia viime kesältä. Uusimmille lukijoille kerron taustaksi, että meillä on kesäkotina vanha, 1800-luvun talo kuivalla maalla. Talon lisäksi tontilla on sauna/vierastuparakennus, varasto ja puuvaja. Vieressä ovat mahtavat sieni- ja marjametsät, eikä uimarannallekaan ole pitkä matka. Lähistöltä löytyy myös läntisen Uudenmaan monenlaisia kulttuurikohteita.

Kesällä pyrimme viettämään maalla useamman viikon pätkän, ja syksyllä vielä viikonloppuja. Vierastuvan myötä kesäkotiin on kiva kutsua ystäviä visiitille. Monet ihanat muistot tulevat näistäkin kuvista mieleen.

Kesää odotellessa mukavaa viikonloppua...

Rajua rojuterapiaa?

Lupasin itselleni (ja teille) aloittaa vuoden rajulla rojuterapialla. Homma onkin edennyt ihan kiitettävästi. Monta kaappia tai nurkkaa olen jo käynyt läpi. Osa ylimääräisistä tavaroista lähtee suoraan Fidaan, ja osa menee kirppikselle. Silti olen tyytymätön. Kaipaisin jotain totaalisen suurta puhdistusta. Toinen asia on sitten se, onko se edes realistista tässä elämäntilanteessa ja näissä neliöissä.

Viime aikoina on kirjoiteltu paljon rajuista tavaran vähennyksistä ja eletty muutamalla vaateparrella. Onko kukaan kokeillut sellaista? Tuleeko siitä autuas olo ja säilyykö se olotila? Eli onko se tavoittelemisen arvoinen juttu?

Omaan terapiaani kuuluu nyt olemassaolevan tavaran vähentäminen, mutta myös tiukka kuri minulle uuden tavaran hankinnassa. Ei siis terapeuttisia kirppiskierroksia, eikä ale-ostoksia. Jälkimmäisen jätän suosiolla väliin muutenkin. Noista kirppiskierroksista en ihan kokonaan aio luopua, mutta ostopäätökset teen tarkan harkinnan jälkeen. Apua, meneekö nyt ilo elämästä...

Toisaalta mietin, onko tässä kaaoksessa kyse siitä, että meillä ei ole kunnon säilytysjärjestelmiä. Olisiko siis ostosreissu Ikeaan ratkaisu kaikkeen? Lisää kaappeja, arkkuja ja säilytyslaatikoita...

ps. Koska tänään on kierrätyspäivä, askarreltiin lasten kanssa lumihiutaleita vanhasta, kellastuneesta kirjasta. Toissapäiväiset kierrätyskynttilät ilostuttavat vielä tänäänkin! Ja pikkuneiti leikkii tietenkin siistissä leikkikeittiössään!

Tammikuun sävyjä

Olen tehnyt suuren havainnon. Väsyneenä ihminen ei jaksa! (Ei siis kauhean uusi tieto.) Viime aikoina on vaan ollut niin paljon tuijoteltavaa telkusta, että nuokuin eilisen ihan poissaolevana. Sunnuntai-iltojen Stieg Larssonin Millenium-trilogia on koukuttanut, ja eihän sellaisen jännityksen jälkeen uni tule herkälle äitipoloiselle! Suosittelen muuten muillekin valvottamisesta huolimatta!

Tänään olen sitten nukkunut hyvän yön, ja päivä on taas täynnä energiaa. Ja tammikuisia värejä! Joulu on jo ihan mennyt juttu. Olen ihastunut vihreään taitettuihin turkoosin sävyihin. Millähän nimellä näitä sävyjä voisi kuvata?

Tänään sulattelin pussukoihin kertyneitä kynttilänjämiä. Taas tuli iso satsi poltettavaa. Hienosti sain myös eri sävyisiä kynttilöitä, kun jaottelin jämät kolmeen erään.

Tällaisia arkisia tunnelmia! Olen myös aloitellut lupaamaani rojuterapiaa. Homma etenee, mutta siitä myöhemmin! Ihanaa loppiaista teille kaikille!

Vuoden ensimmäisenä päivänä

- Kolasin lunta tunnin, ja sen jälkeen huomasin, että homman olisi voinut aloittaa alusta. Ihana, nautinnollinen pyry. Peuhattiin lasten kanssa kinoksissa.
- Lähdin perinteiselle uuden vuoden päivän roskakierrokselle. Keräsin lähiluistinradan ympäristöstä neljä isoa kassillista rakettisotkuja. Nyt on siistiä ja minulla hyvä mieli!
- Nautimme yhäkin ihanista joululahjoista. Pukin muori on ollut innokas sukkapuikkojen käyttäjä. Wau!
- Ihailin kummipojan tekemää lumihiutaletta. Kyllä on poika aavistanut kummitädin lempivärin.
- Puin joulupuumme uuteen, keväisempään asuun. Eikös nyt ole ihan hyvä hetki virkkailla lisää koristepalloja puuhun? Valkoista, turkoosia ja lilaa! Tätä puuta en heitäkään ihan heti pois.
- Valmistelemme lasten kanssa huomista juhlapäivää, apinamiehen syntymäpäivää!
- Kirjoitin uuden vuosiluvun ensimmäistä kertaa, kun nimesin valokuville uuden kansion. Aina se on jännää, että muistaako numerot oikein!

Vuosi on siis vaihtunut hyvällä fiiliksellä! Lähettelen täältä teille kaikille samoja hyvän fiiliksen säteitä!

Kuuraisia maisemia

Viikon mittainen blogitauko on takana. Yllättävän hienosti sujui! Heh, vaikka olen koukussa, tulen silti toimeen ilman blogimaailmaa. Kiva oli kyllä eilen illalla tulla kurkkimaan, mitä teille kaikille kuuluu!

Suomi on kaunis lumisena! Oli ihanaa ihastella maisemia pakkasen keskellä. Vaikka lumi vähenikin pääkaupunkiseudun jälkeen radikaalisti, olivat kuuraiset puut mahtavia.

Pohjoisen loma sisälsi kaikkea kivaa: rentoutumista hyvässä seurassa, hyvää ruokaa ja juomaa, ihania joululahjoja, ulkoilua, hiihtoa ja telluttelua niin, että reidet ovat yhäkin jumissa. Ja pikkuisen käsitöitä myös. Virkkailin äitini vanhoihin jakkaroihin päälliset tätini lampaiden villalangoista. Myös muutama kori syntyi matonkuteista.

Täällä kotona on edessä joulun riisuminen. Paljon en punaista laittanutkaan esiin, mutta nyt se lähtee. Haaveilen löytäväni vielä jostakin hyasintteja. Myydäänkö niitä vielä?

Eteiseen nostan ison jätesäkin. Se on tarkoitus täyttää turhalla roinalla. Uusi vuosi saa alkaa ns. puhtaalta pöydältä!

Ihanaa vuoden vaihdetta! Me nautimme hyvien ystävien seurasta ja ehkäpä muutamasta kuohulasillisesta!

Joulun viettoon

Apinalandiassa pakataan kasseja. Matkaamme joulun viettoon pohjoiseen "valmiiseen pöytään". Mukaan lähtee murtsikka- ja rinnekamoja ja tietenkin käsityöpussukka. Joulunpyhinä voi vaikka virkkuukoukku viuhua.


Sitä ennen palaan vielä jokin aika sitten saamaani haasteeseen. RuusuLiisa haastoi minut kertomaan, miten autan maailmaa. Olen pohtinut asiaa muutaman päivän, ja todennut että en taida olla mikään varsinainen hyväntekijä. En luovuta verta, eikä minulla ole kummilasta maailmalla. Hyväntekeväisyydeksi täytynee laskea rojuterapiani, eli kierrätän käyvän tavaran joko Uffin, Fida Lähetystorin, Caritaksen tai muun vastaavan järjestön kautta. Ehkäpä hyväntekeväisyyttä voisi olla myös lastenvaatteiden kierrätys sellaisille tuttavaperheille, joiden tiedän ottavan ne ilolla vastaan.


Nyt ajattelinkin heittää haasteen eteenpäin omanlaisessani muodossa. Haastan teidän kaikki laittamaan joululahjojen kokoisen kasan turhaa tavaraa hyväntekeväisyyteen heti pyhien jälkeen! Minä olen sopinut jo lasten kanssa, että täältä pesee!


Näissä mietteissä toivotan kaikille täällä vieraileville aivan ihanaista, rentoa joulun aikaa!


ps. Kiitän lämpimästi Mannukkaa ja RuusuLiisaa jo jokin aika sitten saamistani tunnustuksista! Lisäsin ihanaisen kukkasen tuonne sivupalkkiin!

Neljäntenä adventtina

Tänään sataa puuterilunta. Päivän urheilut on helppo hoitaa lunta kolaamalla. Tykkään kolaamisesta. Rentouttavaa.

Kekseliäät lapset kaivoivat pyörät esille ja tekivät lumihärdellin. Pyörät nurinpäin, lunta päälle ja takarengas pyörimään. Enpä olisi tuota itse keksinyt tällä kelillä.

Adventtikynttelikköni on aikalailla muuttunut. Sinkkiset numerot ovat jumiutuneet sulaan taliin. Juuttinarut ovat talista tönkköjä.

Neljännen adventin kunniaksi tontut pääsivät tupaan. Joulupuussa roikkuu muutama, ja yksi pääsi joulusukkien vahdiksi. Joulusukissa oli aamulla salaperäiset viestit: "Kurkkaa joulupuun alle" ja yllätyksiähän se tarkoitti!

Kohta suuntaan kohti kauneimpia joululauluja! Illalla lämmitetään sauna, ja rohkeimmat kastautuvat puuterissa!

Leppoisaa alkavaa viikkoa! Olkaa varovaisia liikenteessä!