Sain apinamieheltä äitienpäivänä tämän hortensian. Olen saanut ystävältäni vuosia sitten samanlaisen, ja sen onnistuin tuhoamaan yhden kesän aikana (vilkutukset sinne länteen).
Tällä kertaa tavasin netistä tarkkaan hoito-ohjeet ja päätin, että en laita kaunokaista suojaruukkuun, koska juuret eivät siedä seisovaa vettä, vaikka kaipaavatkin jatkuvaa kosteutta. Tuo foliokääre ei oikein miellyttänyt silmää, joten virkkuuttelin kukan koristeeksi uuden päällisen. Idean tähän nuttuun sain Merjalta. Saas nähdä kuinka siistinä se pysyy.
Alin kuva kertoo, millaisia hetkiä koimme pari päivää sitten pihallamme. Ei ehkä "once in a lifetime" kokemus, mutta "once in ten years" ainakin! Hiekkalaatikolla terassin vierellä siis!
My hydrangea got a new suit. Black and white, of course. In the last picture you can see the new visitor of our garden!
Kaunis tuo ruukun suojus. Taitava olet :). Hui ja yök tuota käärmettä. Pelkään ihan tavattoman paljon noita lieroja. Hyvää viikonlopun jatkoa
VastaaPoistaKaunis hortensia. Minäkin haaveilen samanmoisesta, mutta vielä en ole uskaltanut, kun olen kuullut, että on niin vaikea hoitoinen. Mutta ehkä voisin minäkin opiskella ensin ja sitten koittaan. :)
VastaaPoistaKiva ruukunsuojus. Minäkin olen noita virkannut!
Kivaa viikonlopun jatkoa!
Villasukka: Tää on oikeasti maailman toiseksi helpoin virkkaustyö, helpoin olkoon pannulappu. Että siitä vaan kokeilemaan! Minun mielestäni kyyt kuuluvat Suomen luontoon, mutta kun sellainen oli omalla pihalla, oli kyllä aika karmea fiilis!
VastaaPoistaEsmeralda: Sopisikohan tähän hortensian hoitoon, että "rohkea rokan syö"! Muistankin nyt nähneeni sulla näitä suojuksia myös. Olikohan sullakin just musta-valkoinen?
Ah ahkera apinarouva! Kivannäköinen ruukunsuoja, ja kyy ;)
VastaaPoistaOnneksi sun toimeliasuus tarttuu edes hiukan -kohta on sieni valmis.
Illanjatkoja!
Apua, apua ja apua, saan käärmeistä totaalisen heikotuskohtauksen, yök, mutta komea kuva kyllä :). Täällä on hirveästi rantakäärmeitä ja sitten pitää olla aina niin tarkkana, kun ovat välillä tummia, että onko kyy vai rantakäärme...pahimmalla lenkkikerralla olen nähnyt kolme kipaletta...Siis ihana tuo kukkaruukun päällinen ja ihan teidän sävyissä :) ja hortensia tosi mahtava....
VastaaPoistaMäkin sain samanlaisen hortensian äitienpäivälahjaksi. Nyt se on ulkona ja saa nähdä kuinka kauan saan sen elämään. Tuskin ainakaan monivuotisesti. Odotan vaan, että se puhkeais kukkaan kun oli tosi nuppunen.
VastaaPoistaHanni: Täällä värkkäsin pitsiä pitkälle iltaan... Kivaa!
VastaaPoistaSarppu: Mulla ei ole mitään käärmeitä vastaan, jos pysyvät poissa meidän pihasta! Mua oikein ihmetytti oma fiilis...
Cride: Minä ulkoilutin kukkaa lämpimillä, mutta nyt se saa olla eka hetken sisällä, kunnes pääsee ulkohoitoon. Saas nähdä kuinka onnistun hoitamaan sitä! En minäkään usko että tuo montaa vuotta eläisi...
Hortensiat ovat ihania, niin herkkiä! Tuo toinen juttu ei sitten ole lainkaan ihana...
VastaaPoistaHyi kamala! Tuo kyy siis, minä kammoan ja pelkään käärmeitä, olisin varmaan pyörtynyt kertalaakista.
VastaaPoistaSini: Hortensiat ovat tosiaankin omalaatuisia. Jännityksellä odotan tämän puskan kehittymistä...
VastaaPoistaKirjailijatar: Onneksi selvisimme säikähdyksellä, eikä kyy purrut ketään. Halusi vain lämmitellä hiekkalaatikolla...
Hortensiat ovat kyllä ihania, minkä värisinä tahansa! Toivotan pitkää ikää!
VastaaPoistaMutta tuo kääääärme - ei tykkää tämä kettukaan yhtään - vaan murisee ja perääntyy.
Peppi: Täällä juuri arvon, että kuskaisinko hortensiaani päiväksi ulos... Viileää on, mutta kuisti on suojaisa, joten ehkäpä vien sen ulos! Mutta illalla täytyy muistaa nostaa sen sisään. Hui.
VastaaPoista