Täällä Etelä-Suomessa nautitaan ihanasta auringonpaisteesta mukavissa pakkalukemissa. Lumitöiden lomassa kaivoin oikein ulkotuolin esiin aurinkoon ja kietouduin hetkeksi vilttiin lukemaan työn alla olevaa kirjaa. Ihanaa! Kevättalvi parhaimmillaan.
Oletteko lukeneet tätä kirjaa tai sen edeltäjää? Kyseessä siis Kate Jacobsin Lankakaupan tyttö. Sitä ennen on ilmestynyt Pieni lankakauppa, mutta molemmat ovat ihan itsenäisiä opuksia.
Kirjassa kerrotaan neulontakerholaisista, jotka kokoontuvat lankakaupassa. Kevyttä luettavaa, mutta saa mielikuvituksen liikkeelle.
Haaveilen omasta puodista ja omasta ompeluseurasta. Minusta olisi ihana pyörittää omaa puotia, joka tosin ei olisi varmaankaan lankakauppa. Tuo ompeluseura tulisi siinä sivussa.
Meillä on tässä naapurustossa pienimuotoinen 2-3 väkrääjän ompeluseura. Onko teillä muilla vastaavia? Olisiko innokkaita seuralaisia Espoon suunnalla?
Itä-Helsingissä kokoontuu I.H.A.N.A. Oletteko te ihanalaiset lukeneet tämän opuksen ja mitä fiiliksiä se herätti?
Ja lopuksi minun täytyy paljastaa, että enhän minä tänään ehtinyt istuskella pihalla. Tämä oli ihan lavastusta vaan... Mutta aurinko toi kuitenkin kivan fiiliksen ja tuo kirjakin on iltaisin luettavana.
Mukavaa päivää koko Suomeen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hih, hyvin lavastettu :)
VastaaPoistaOlen lukenut sen ekan, ja tykkäsin! Tosin se loppu suretti. Pitäisi kaivaa tää tokakin jostakin luettavaksi.
Neulekerhoista ei ole kokemuksia, mutta olisi ihanaa, jos olisi!! Asun niin korvessa, ettei täällä oikeen tule ryhmittäydyttyä. Turussa saattaa lähimmät kokoontua?
Mukavia talvipäiviä!
Tuo "ompeluseura kuulostaa ihanalle". Minulla sama juttu kuin Teijalla; olisi myös kivaa, jos olisi jokin kerho, mutta ei täällä.
VastaaPoistaMieheni mummo kokoontuu yhä kuukausittain vanhassa porukassa, jossa aloittivat nuorina tyttöinä. Osa porukasta on jo poistunut, mutta ihaile naisten ystävyyden sitkeyttä.
Aurinkoista päivää :)
Ensimmäisen kirjan omistan mutta en ole ehtinyt lukea. Muutenkin lukeminen jäänyt lapsen tulon jälkeen.
VastaaPoistaSaimme ystävistämme koottua neljän hengen neulekerhon, johon kuuluu kaksi tottuneempaa neulojaa sekä kaksi innokasta alokasta. Eilen kokoonnuimme ja ostimme langat aloittelijoille ja ensi viikolla kokoonnumme ensimmäistä kertaa oikein neulomaan =D
Kiitos kirjavinkeistä! Ompeluseuraa ei ole, mielessä on kyllä ollut jo jonkin aikaa, että perinne pitäisi elvyttää. Minun lapsuudessani suvun naiset kokoontuivat joka maanantai vuorotellen jokaisen luo neulomaan, kahvittelemaan ja juoruamaan, of course.. :-D
VastaaPoistaMinäkin haaveksin puodista, se voisi olla lankakauppa ja kahvila ja kirjasto ja....
VastaaPoistaMinä olen Tampereella, ja tuttavapiirini lähes ainoa joka on näin haksahtanut kutomiseen ja virkkaamiseen. Olisi kyllä ihanaa kokoontua vaikka ihan uusien tuttavuuksien kanssa neulomaan!
Hieno lavastus, hieno aatos!
Kiitos kivoista kommenteista! =)
VastaaPoistaOmpeluseura voisikin olla väkerryskerho, jossa voi tehdä vaikka mitä vaikka millä tekniikalla.
Mutta mullahan on jo täällä tämä pienimuotoinen kotiäitien kerho! Siitä on hyvä lähteä!
Olen muuten jopa miettinyt Marttoihin liittymistä! Jos saisi muutaman kaverin mukaan, siellä voisi olla ihan kivaa! Onko muita Marttoja tai "marttamielisiä" paikalla?
Mukavaa väkerryspäivää kaikille! Täällä vietetään kotitouhupäivää eilisen laskettelupäivän jälkeen. Olimme miehen ja kahden isoimman kanssa mäessä ja kivaa oli!
Neuletapaamisiahan järjestetään tosi monella paikkakunnalla. Espoossakin on omat tapaamisensa, käsittääkseni Sellossa. Lisäksi Soukan Menitassa kokoontuu neulekerho. Turussa ja Tampereella tapaamisia on myös.
VastaaPoistaMinä olen käynyt I.H.A.N.A:ssa jo aika kauan enkä jää pois kuin pakon edessä. Sen sijaan tuota Lankakaupan tyttöä en ole lukenut, sen ekan luin, mutta minun mielestä se ontui aikatavalla. Olisiko suomennos vaikuttanut?
Jonna: Tuosta Menitan neulekahvilasta olen kuullut ja hieman kutkuttaisi.
VastaaPoistaItse en ole tuota ekaa kirjaa vielä lukenut. Tämä toinen on mielestäni ihan leppoisaa ajanvietettä, hömppää lähinnä. Minua miellyttää tuo käsitöiden läsnäolo kirjan henkilöiden elämässä.
Täytyykin kaivaa seuraavaksi se eka esiin ja verrata...
Minä pidin kavereideni kanssa ompeluseuraa joskus yli 10 v sitten äitiyslomaillessani. Sitten töihin palattua se jäi, oli iltatöitä ja kaikkea muuta... Nyt olen kylläkin ajatellut taas aloitella uudelleen. Olisi kivaa niinkin, että jos joku ompeluseuralainen osaisi tehdä jotain erityistä, voisi opettaa taitojaan meille muille - ja sitten seuraavalla kerralla joku muu voisi jakaa omaa erikoisosaamistaan. Nähtäväksi jää, jaksanko ryhtyä toimeen.
VastaaPoista