keskiviikko 7. elokuuta 2013

Haluamisia ja saamisia





Minä olen psyykannut itseäni viime vuosina pärjäämään vähemmällä ja ennen kaikkea olemaan haluamatta koko ajan kaikkea uutta. Mielestäni olen jopa jonkin verran onnistunut tässä.

Kesän aikana olemme lasten kanssa jutelleet samasta aiheesta.

Teinineidillä tuntuu koko ajan olevan uusia tarpeita, ja kavereiden kanssa on kauhean kiva mennä ostoskeskuksiin kiertelemään ja ostelemaan. Toki pienemmilläkin sisaruksilla näitä tarpeita on, mutta ei ihan yhtä usein.

Koulun alku on monelle lapselle haluamisen ja saamisen aikaa. Ostetaan koulureppu tai -laukku, penaali ja sen sisältöä ja mahdollisesti vielä uudet kouluvaatteet. Meillä on perinteisesti menty aika pienillä syysshoppailuilla, eivätkä lapset ole tottuneet saamaan joka syksy jotain uutta.

Tänä syksynä meillä on kuitenkin rivi uusia reppuja. Itsekin vähän mietin, että miten tässä nyt näin kävi. Mitä nyt tehdään niille vanhoille, vielä ihan hyville? Kirppikset taitavat jo hukkua niihin. Samoin vanhoihin penaaleihin.

Mites teillä? Mitä uutta? Ja mitä tapahtuu niille vanhoille?

Toinen ajankohtainen aihe on pyöräilykypärä. Esikoinen siirtyy yläkouluun, ja matkaa on sen verran, että Jopo on erittäin kätevä kulkuneuvo. Kypärä ei ole suuressa suosiossa kaveriporukassa, mutta vanhempien kanssa olemme päättäneet, että ilman kypärää ei Jopo liiku. Saas nähdä!

Mukavia koulunaloitusvalmisteluita! Älkäähän stressatko!

I have tried to learn to live without of wanting to buy and get new stuff all the time. It´s not easy at least in blog world, but I´ve learnt something. Now we´ve talked about the same issue of consumption with the kids.
In our family we don´t buy new school stuff every year. Now we have got quite a lot of new, and I wonder what to do with the old things...

29 kommenttia:

  1. Meillä taas lapset ei halua, mut minä tyrkytän kaikkee uutta :-) Mm. kumpikaan ei kuulemma halua / tarvii uutta reppua, vaikka toisella on selkeästi viel rikkinäinen vanha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla hieman eroa tyttöjen ja poikien suhtautumisessa shoppailuun ja uuden haluamiseen. Meillä poitsu haluaa silloin tällöin jotain tiettyä juttua ja sen saatuaan on taas pitkään tyytyväinen. Teinineidistä en voi sanoa samaa... =)

      Poista
  2. Mun lapset ovat nyt jo aikuisia kaikki, mutta opettajana näen tuon kyllä joka syksy. Ikävää siinä on se, että joillekin vaihdetaan iphonet ja tietsikat ja joillain ehkä on rahasta tiukkaa ja uusi, iloa aiheuttanut reppu tai paita kalpenee sen rikkaan pikkupohatan uusien vermeiden rinnalla. Itse suorastaan mainostan lapsille töissä, että rakastan kirppiksiä ja kierrätystä. Kerron auliisti, että päälläni näkyvät farkut, paita ja takki maksoivat yhteensä vaikkapa 12 euroa. Haluan lasten oppivan, ettei raha tee onnelliseksi.

    Kypärien kanssa minua vaivaa se, että yhtenäisiä sääntöjä ei joko ole, niitä ei noudateta, tai ei valvota. Hyvä, että vanhemmat jaksavat kypärän tärkeyttä korostaa. Itse pidän niitä kananmunatunteja, joissa näytetään, miten kypärä suojaa päätä. Pysykää lujana vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset taitavat olla melkoisia vertailijoita keskenään. Pienestä pitäen ollaan erilaisissa varusteissa. Täytyy vaan yrittää painottaa sitä, että rahalla ei saa onnea...

      Poista
  3. Meillä ei reput tunnu kestävän merkistä huolimatta seuraavaan vuoteen joten uusi reppu on pakko ostaa. Oisko jollain vinkata jotain merkkiä tai jotain apuja mikä reppu kestää... nytkin on investoitu 60e isomman lapsen reppuun enkä ole laisinkaan varma säilykö reppu ehjänä ja miten kauan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä reput ovat kyllä kestäneet ihan hyvin sekä tytöillä että pojalla. Ehkäpä joka vinkkaa kestävästä repusta. Mielenkiinnolla kuulisin tuosta Kånkenista käyttökommentteja. Meille tuli eka sellainen, ja siinä on nyt uutena kunnon kantoremmit.

      Poista
  4. Oijoi tuota kypärää, mistä moinen? Meilläkin muuten lähinnä turhan tavaran karsinta käynnissä mutta omalle yläkoululaiselle tuo voisi olla juuri se kypärä joka päätyisi päähänkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kypärä on Småfolkin kypärä ja olen ostanut sen Tanskasta... Minäkin luulen, että tätä voi teinikin pitää ihan mielellään!

      Poista
  5. Meillä tehtiin päätös sulassa sovussa siitä, että 4. luokkalaiselle ostettiin uusi reppu kun vanha rikki, mutta ykköselle menevä tyytyi vanhaan eskarireppuun kun oli ehjä ja siisti. Ykkösluokkalainen oli tyytyväinen kun sai juuri ne uudet kengät jotka halusi. Kengätkin oli pakko hankkia kun vanhat oli jäänyt pieneksi.

    Vanhin meidän lapsista menee juuri yhdeksännelle luokalle ja olen oppinut suodattamaan turhat haluamiset vuosien varrella. Auttaa kun lapset on Steiner-koulussa ja siellä on paljon erilaisia perheitä eikä mennä ihan normien mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulen myös, että täytyy ruveta suodattamaan enemmän noita teinineidin toiveita. Välillä meinaa hermo mennä, kun tuntuu, että mikään ei riitä...

      Täytyykin haastatella ystävää, joka on Steiner-koulun ope, että miten lasten suhtautuminen maalliseen mammonaan poikkeaa heillä!

      Poista
  6. Meilläkin pyritään hankkimaan vain tarpeeseen. Tänään kävin koululaisten (9 ja 11 v pojat)kanssa ostoksilla, rahaa paloi kyllä ihan kiitettävästi, mutta hyvin vähän tuli sellaista, mikä ei oikeasti ollut jo ostoslistalla. Reput ja kengät meillä käytetään loppuun ja kyllä minä ne alehyllyt tarkistan hyvinkin tarkkaan, mutta kirppareita en juurikaan kierrä.

    Käytöstä poistuvat vaatteet (ne harvat joista jotain neljän käyttäjän jälkeen jää), vien pelastusarmeijalle. Huonommat käytän lopuksi lattia/keittiöluutuina ja sitten roskiin. Minulla vain on paha tapa säilyttää kaikkea -tästä voi vielä tehdä jotain/tätä voi vielä jossakin tarvita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä juteltiin myös kirppikseltä ostamistani vaatteista. Lapset olivat onneksi sitä mieltä, että kelpaavat, vaikka poitsu valittikin, että joku oli hänelle nälvinyt kirppisvaatteista... Tosin täytyy sanoa, että eivät meillä lapset millään tavoin rääsyissä kulje, eli en kyllä ymmärrä tuollaista nälvimistä!

      Poista
  7. Kiva postaus:) Meillä mennään samoilla repuilla kuin viime vuonna, koska reput vielä kohtuu hyvässä kunnossa. Penaalit ja sen sisältö ostetaan joka syksy. Meillä ostetaan vain tarpeeseen. Viime aikoina olen huomannut esikoistytön 10v. puheessa vertailua, miten hyvä pyörä, kännykkä yms kullakin kaverilla on. Uskon että se on tervettä ihmisyyttä. Eri asia on, miten kykenen kasvattajana siihen vastaamaan. Haasteellista sanon minä.-kristiina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lapset selvästi vertailevat, mitä toisella on ja toisella ei. Hyvällä itsetunnolla pitäisi mun mielestä pärjätä ilman niitä i-luurejakin... Eli sitä itsetuntoa sitten vaan kohottamaan!

      Poista
  8. Kiva postaus:) Meillä mennään samoilla repuilla kuin viime vuonna, koska reput vielä kohtuu hyvässä kunnossa. Penaalit ja sen sisältö ostetaan joka syksy. Meillä ostetaan vain tarpeeseen. Viime aikoina olen huomannut esikoistytön 10v. puheessa vertailua, miten hyvä pyörä, kännykkä yms kullakin kaverilla on. Uskon että se on tervettä ihmisyyttä. Eri asia on, miten kykenen kasvattajana siihen vastaamaan. Haasteellista sanon minä.-kristiina-

    VastaaPoista
  9. Kävin tänään tulevan 3. luokkalaisen (pojan) kanssa ostaan kyniä ja kumeja, sai rahaa 15€ josta säästyikin vielä muutama euro :D Poika on tosi tarkka rahoistaan, nyt osti ensimmäisen uuden puhelimen kun oli säästänyt siihen pitkän aikaa!! Reppuosastolla tänään vinkkasin että "ompa kivoja reppuja", poika totesi "mulla on vielä ihan hyvä reppu", minä siihen "Niimpä, ostetaan sitten kun menee rikki, myydään reppuja muulloinkin kuin elokuussa".
    Vaatekaupassa olisin antanut pojan valita paidan, hupparin tms. Hän halusi yhden t-paidan, kun ei tarvitse. Ihana poika siinä mielessä että tyytyy hyvää olemassaolevaan, kyllä luulen että isompana vaatii jo juttuja, mutta toivonmukaan tarpeeseen.
    Ps. Mä ostin pohjoisenreissusta itselleni matkamuistoksi Fjällrävenin repun, ja myös mustana! Ja haaveissani on että reippu kulkee mukanani vielä mummona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan järkevä poika sulla! Kyllä meilläkin pojalla on toistaiseksi ollut vähemmän niitä haluamisia.

      ps. Minä ajattelin, että voin sitten periä tuon Kånkenin, jos ei neidille kelpaa... =)

      Poista
  10. En ole ostanut mitään uutta vielä tokaluokkalaiselle pojalle. Vähän vitinää on kuulunut repusta, mutta vanha on vielä ehjä ja toivoisin sen pysyvän vielä käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuli muuten kolmosella isomman repun tarve, kun tuli uusia aineita. Eli hyvä jos meneekin ekan ja tokan samalla niin voi sitten hankkia isomman...

      Poista
  11. Meillä nuo kulkevat miltein 100% kierrätys vaatteissa, eivätkä ainakaan toistaiseksi ole valittaneet...
    Meidän ekaluokkalainen käytti reppunsa jo heti ekana vuonna ihan puhki (kuva repsotti ja saumat aukeilivat), joten repun hankinta on edessä, tosin mikäli löydän sopivan kierrätyksestä tai kirppikseltä (tai vaikka huomisilta Fidan mylläkkäpäiviltä), niin se saa kelvata.
    Tuleva eskarilainen sai ihka uuden repun (ensimmäisensä) ihan "oikean kaupan" alennusmyynnistä ja kerholainen saa käyttää veljensä reppua, sillä se on ihme kyllä vielä ihan ehjä...

    Leppoisia viimeisiä lomapäiviä teidän poppoolle!

    Hanna(-Maija)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä saattaisi hyvinkin olla teidän koululaiselle reppu, jos ei sellaista ole vielä kävellyt vastaan! Ajattelin karsia ylimääräisiä, kun nyt noita reppuja keikkuu joka huoneessa!
      Leppoisaa viikonloppua!

      Poista
  12. Pojilla reput kestää maksimissaan puoli vuotta ja teinineidin maku tosiaan muuttuu niin useasti etten perässä enää pysy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heittelevätkö ne pojat reppuja, vai mikähän ne rikkoo? Meidän pojalla ovat toistaiseksi säilyneet... Varmaan noissa repuissakin on eroja, eli toisissa vetoketjut hajoavat nopsaan.

      Poista
  13. Oskulla oli eskarissa jostain kylkiäisenä saatu pieni salama mcqueen-reppu, josta meni vetskari rikki just ennenkuin koulu loppu keväällä. Alkuviikosta käytiin ostamassa uusi, ja hienosti poika valitsikin (äidin mielestä), kun valkkasi ajattoman mustan puma-merkkisen selkärepun. Koetin kyllä osoitella angryjakin, mutta musta oli hänen mielestään must :) Mitään muuta ei olla hankittu, koska ei tarvitse. On penaali, kyniä, kumeja, yms lahjaksi saatuja vuosien takaa. Ja eiks koulustakin saa jotkut kuitenkin? Vaatteista ei ole kasvanut ulos kesän aikana, ja serkuilta tulee hyväkuntoisia aika ajoin. Mun mentaliteettiin ei kans kuulu turhaan ostaminen, mut sen sä jo tiesitkin :)

    Heyy, onnea indiedaysista sinnekin! Ihan tässä ollaan samiksia taas :) Ja jotakin muutakin mun piti kommentoida, mut meni jo mielestä pois.. tietsikka unohtu viikoksi mökille, ja oon ollut ihan pimennossa, kääk!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai sieltä koulusta jotain saa vielä nykyäänkin, mutta enimmäkseen kynät yms. pitää ostaa itse. Säästöä...

      Milloin sun opinnot alkavat? Pikkuhiljaa lomaterästä pois... Me tultiin just kotiin viikonlopuksi, vaikka ei olisi yhtään tehnyt mieli!

      Poista
  14. Meillä tytöt ovat tähän asti menneet reppuineen aina niin pitkään kuin äiti on jaksanut niitä katsella, koska kunto niissä on aina kierrätettäväksi asti kestänyt. Isompi olis menny yläasteellekin ihan hyvin mielin vielä mustalla vitosluokalle hankitulla Hello Kitty -repullaan, koska se oli niin hyväkuntoinen. Sitä ennen hänellä oli ehkä hinta-laatu -suhteeltaan maailman paras viiden euron nätti halpis-reppu eskarista alkaen. Eikä sitäkään vaihdettu sen takia, että olisi ollut rikki. Äiti taisi kaivata jo enemmän vaihtelua... Heidän koulunsa (EKK) ilmapiiri ei ole onneksi varusteluhenkinen, eli ovat saaneet olla varsin järkikuluttajia. Kummallakin on itsetuntoa toteuttaa omaa tyyliään trendeistä välittämättä. Kukkamekoissa aina vaan kuljettaisiin... Molemmat tyyliltään romantikkoja, tai ainakin astetta vielä romanttisempia kuin äitinsä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haluan kasvattaa lapset just niin, että tekevät omia valintojaan, eivätkä valitse vaatteita ja muita tavaroita sen luokan suosituimman tyypin valintojen mukaan.

      Hienoa kuulla, että teillä mennään järkilinjalla, eikä ole tarvis uusia kamoja joka vuosi. Meillä mennään nyt näillä uusilla kyllä useampi vuosi, jos vaan kestävät. Minä perin myös itselleni käyttöön esikoisen vanhan, nätin repun...

      Poista
  15. Minäkin pyrin välttämään turhan tavaran ostamista. Hyvänä apuna siinä on maalla asuminen ja pitkät etäisyydet isoihin kauppoihin. Lähi Siwasta kunnei paljon heräteostoksia tule tehtyä. Enkä muutenkaan ole shoppailuhenkinen :O) Uusia vaatteita ostetaan, kun vanhat on menneet pieniksi. Nyt tosin hankittiin uudet reput, kun toisella oli vetoketju rikki ja toisella pohjassa reikiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en myöskään tykkää kierrellä kauppakeskuksissa kauppoja. Ahdistus iskee. Mutta nyt on tämän syksyn kamat hankittu ja jännitetään koulun alkua!

      Poista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!