maanantai 25. tammikuuta 2010

Välipalavirkkausta

Viime viikolla virkkailin tämmöisen pötkyläpussukan ihan vaan virkkaamisen ilosta. Mikähän se on? (Huom. joku onneton aina riisuu pyjamapupun. Nyt ovat housut hukassa...)



No joo, oli sille käyttötarkoitus tiedossa heti alusta: nokkahuilupussi! Sain käyttää lempparivärejäni, jotka sattuvat olemaan myös tytön lemppareita.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

3 kommenttia:

  1. Tuo olisi ollut aikoinaan omalle huilulleni passeli pehmuste. Soitto ei oikein sujunut ja nokkis lensi lukuisat kerrat päin seinää. Traumaattinen musiikkiurani päättyi heti nokkahuilupakon jälkeen :)
    Mutta nyt tuo kapine näyttää jo kivalta. Kiitos ihanan pussukan :)

    VastaaPoista
  2. suomalaisia kuvia ihailemassa. kiva pussukka nokkahuilulle.

    VastaaPoista
  3. Emilia: nokkahuilun soitto on varmasti ollut monelle samanlaista pakkopullaa kuin hiihto koulussa! Toisaalta se voi nostaa esiin soittoinnon, niinkuin meillä on esikoisella käynyt.
    Lintu sininen: Tervetuloa ja terkkuja sinne Kanadaan! Tulen tutustumaan blogiisi uudelleen, kun on enemmän aikaa!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani! Kiitos kommentistasi!