Arjen aurinkoisia touhuja

Aurinko paistaa. Ei se mitään, vaikka pakkasta on viitisentoista astetta. Kyllä tuo valon määrä korvaa kerrospukemisen vaivan. Varusteina huopatossut ja aurinkolasit. Pihalla tekisi mieli kaivaa penkit esille ja kahvitella auringonpaisteessa.

Aamulla vein Greengaten vahakankaan parvekkeelle valohoitoon. Tarkoitus olisi, että aurinko haalistaisi kankaassa olevat tahrat. En jaksanut millään odotella kesään saakka. Älkää siis ihmetelkö tuota kankeata kangasta parvekkeellamme! Hus tomaatti- ja auringonkukkatahrat!

Lapset maalasivat pari päivää sitten vesiväreillä, ja kaivelin kaapista apina- ja pöllöleimasimet esiin. Tämä leimailu oli yllättäen ihan sujuvaa puuhaa 3- ja 5-vuotiaankin kanssa. Tulossa on jotain yllätyksiä... Tällä viikolla on muutenkin askarreltu ahkerasti!

Kovasti tekisi jo mieli kirppiksille. Dyykkasin muutama päivä sitten roskiksesta tällaisen soman lasivadin. Ei tarvitse siis mennä kirppiksille asti. Toisen romu on toisen aarre... Tosin parin viikon päästä alkaa varaamani kirppispaikka. Siinä samassa voin metsästellä jotain musta-valkoista. Haaveissa olisi Marimekon kangas, josta ompelisin sohvatyynyt. Saapa nähdä kuinka käy.

Mielessä pyörivät muutenkin mustat ja valkoiset sisustusjutut. Kaipaan olohuoneeseen muutamia uusia väripilkkuja. Siis musta-valkoisia. Romanttiset kukkajutut tuntuvat nyt kovin lällyiltä... Kuvassa neitokaisen pianotuoli uudella vaatteella...

Kertokaa, jos tiedätte mukavia musta-valkoisia blogeja. Väriäkin saa toki olla, mutta kaipaan nyt kivoja musta-valkoisia vinkkejä!


Oletteko muuten huomanneet, että Martat kiertävät Suomea rekalla, jossa opetetaan virkkaamaan isoäidinneliöitä. Tempauksen tavoitteena on koota maailman suurin tilkkupeitto, joka sitten myöhemmin puretaan pienemmiksi peitoiksi, jotka menevät hyväntekeväisyyteen. Kymppiuutisissa kerrottiin tempauksen aloituksesta jokunen päivä sitten. Peter Nyman ja Pirjo Nuotio sanailivat lopuksi virkkaamisesta ja Nyman lopetti keskustelun sanoen "Oliko tämä tässä? No, sitten kotiin virkkaamaan..." Tämä oli viikon paras!

Mukavaa viikkoa! Nautitaan auringosta!

ps. Uusimpien vinkkien mukaan tulppaanit kannattaa laittaa lumeen, niin kestävät kauemmin. Täällä testataan...

Pientä näpertelyä

Uusi viikko taas aluillaan. Aika kuluu siivillä, ja kohta on oikeasti kevät! Tänään yritän olla ajattelematta huomiselle luvattua myräkkää ja kymmenen sentin lumikerrosta. Aamupäivän aurinkoisen ulkoilun muistona on hellä kankku liukurimäen jäljiltä ja muutama uusi pisama nenässä.

Löysin lähikirjastosta ihanan virkkauskirjan, jota suosittelen kaikille teille, joilla on intoa virkkailla, mutta mallit eivät tule ihan selkärangasta. Tässä norjalaisessa Bente Myhrerin ja Lilly Secilie Brandalin kirjassa on aluksi selkeä virkkauskoulu perussilmukoineen ja lisäksi kaikenlaista pientä apua erilaisiin virkkauksiin. Minua kiinnostivat monet isoäidinneliö- ja kukkamallit. Reunapitsejäkin oli moneen lähtöön. Kirjassa on myös ohjeita pieniin, nopeisiin virkkaustöihin. Tämän kanssa pääsee helposti liikkeelle!

Minä testailin uudenlaisia kukkasia ja näpersin tiskirätin laitaan reunapitsiä ihan ohjeen mukaan. Tämä kirja voisi viihtyä myös hyllyssäni, niin voisi aina tarpeen tullen kurkata uusia malleja!

Leppoisaa viikkoa ihan jokaiselle! Nautitaan tulppaaneista!

Väriä harmaaseen arkeen

Kiitos hyvistä tiskirättivinkeistä! Hain tänään lisää bambulankaa ja kokeilen pian uusia, ilmavampia kuvioita!

Eilen kaivoin vihdoinkin syksyllä Köpiksestä hankitut kuviopaperit esille ja pistin saksilla palasiksi. Paperit ovat olleet "niin ihania, että en raski käyttää, vaan jemmaan ikuisesti", mutta nyt ne piristävät muualla kuin rullalle käärittyinä.

Ensin leikkailin ja liimailin papereista värikkään viirinauhan. Testailin sitä olohuoneeseen, mutta en löytänyt vielä sopivaa paikkaa. Luulen, että pojan huoneeseen se sopii paremmin...

Suklaamarengin Heidi vinkkasi pari päivää sitten Lidlin superhalvoista leimasimista, jollaisen minäkin laitoin heti apinamiehelle tilaukseen. Leimasimessa on erittäin pienet, vaihdettavat kirjasimet, ja sen väri kestää konepesun. Testailin leimasinta korttiaskartelussa, mutta tarkoitus on myös nimikoida sillä lasten vaatteita. Kirjainten vaihto on sen verran aikaa vievää, että ei siihen viitsi joka päivä vaihdella tekstiä, mutta ainakin tässä korttiaskartelussa se toimi ihan hyvin! Pääkopassa hautuvat kyllä vielä hieman isommat leimasinkirjaimet...

Tänään törmäsin myös yhteen tilauksessa olleeseen kirppisaarteeseen: päällystettyyn palliin, jonka sisään mahtuu tuhat ja yksi lelua tai vaikkapa legoja. Päällinen on vähän likainen, ja ajattelin hinkkailla sitä ihan rätillä ja pesuaineella. Hyviä puhdistusvinkkejä otetaan myös vastaan. Pallin sävyt ovat mielestäni ihanat!

Ulkona sataa räntää. Siksiköhän tekee mieli askarrella kevään väreissä...

ps. Tykkäsin siitä Alexandra Salmelan kirjasta. Erikoinen, mutta hyvä!

Testirättejä

Olen virkannut ja kutonut viime päivät tiskirättejä. Surffailin kovasti eri blogeissa, ja huomasin, että rättimalleja ja tekotapoja on hyvin monia. Nyt kyselenkin, millaisia kokemuksia teillä on itsetehdyistä tiskiräteistä. Mistä langasta olette niitä tehneet, millä tyylillä ja minkä kokoisia? Mitkä toimivat parhaiten?

Itse tein ensimmäisen koekappaleen paksusta puuvillasekoitelangasta. Minulla ei ollut yhtään puuvillalankaa, jossa olisi 60 asteen pesuohje. Tästä musta-valkoisesta isoäidinneliörätistä tuli hyvin paksu. En usko, että se on kovin hyvä käytössä.

Tämän jälkeen marssin Menitaan ostamaan bambulankaa. Novitan bambulangassa on jonkin verran puuvillaa joukossa. Langan voi pestä 60 asteessa, ja se tuntuu miellyttävältä. Myyjän mukaan se on pellavan tyyppinen lanka, joka paranee pesujen myötä.

Kuvassa oleva lila rätti on siis bambua, ja kudottu helmineuleena. Reunaan virkkasin vielä rivin kiinteitä silmukoita. Se on jo käytössä ja tuntuu oikein hyvältä. Työn alla minulla on seuraava kappale virkaten. Luulen, että se toimii ihan yhtä hyvin.

Keväisten, keltaisten narsissien myötä toivottelen teille kaikille touhukasta viikkoa! Narsissit lykkäsin Tamara Aladinin suunnittelemiin keltaisiin maljakoihin. Kevättä niissäkin minun mielestäni!

ps. 5-vuotias neitokainen kyseli moneen kertaan, että ihan bambuako se lanka on ja mitä osaa bambusta. Lopulta selvisi, että hän kuvitteli langan olevan peräisin pandakarhusta. Panda ja bambu kuuluvat yhteen. Huh, onneksi ei sentään pandalankaa!

Keväisen päivän seiska

 Tänään paistaa aurinko ja ulkona on ihanan keväinen fiilis. Kauniin päivän kunniaksi kiitän ja kumarran saamistani tunnustuksista Peppiä, Heidiä ja Tuuletarta ja kerron tunnustuksen henkeen seitsemän asiaa itsestäni.

1. Olen yleensä hyvin energinen tyyppi. Nyt tammikuussa huomaan harmaina päivinä olevani hieman normaalia tehottomampi, mutta tällaisena kauniina päivänä ehdin vaikka mitä. Tänään oioin hieman nurkkia ja kiertelin kameran kanssa valossa.

2. Sisustusmakuni on taas selvässä muutoksessa. Modernimpi musta-valkoisuus viehättää... Toki kaipaan ympärilleni värejä, ja kevään ja kesän tullen saan toteuttaa maalaisromanttista huvikumpu-tyyliä kesäkodissamme, mutta kotona puhaltaa muutoksen tuuli.

3. Olemme remontoineet kotiamme hyvin pikkuhiljaa vuosien kuluessa. Remontoidut pinnat ovat kivoja ja mieleisiä, mutta ne alkuperäiset häiritsevät minua päivittäin. Täällä blogissa ei näy kauheasti kuvia olohuoneestamme, koska aina jossakin pistää silmään jotain epämieluisaa.

4. Rakastan kirpputoreja. Nyt olen pitänyt jo pari kuukautta taukoa kirppisten suhteen, mutta eiköhän kohta nokka taas käänny. Tällä viikolla kävin heittämässä Fidaan muutamia kierrätysnyssäköitä, ja nappasin mukaan räväkän peitteen isoäidinneliöistä. Hämmästelin taas kerran Fidan korkeita hintoja!

5. Olen ulkoilma-ihminen. Tänä talvena olen nauttinut lumesta ja hiihtämisestä. Kaivoimme vasta varastosta lumikengät, ja kävin tänään pojan kanssa valloittamassa lähimetsiä. Sinne jäi ihania jättiläisen jälkiä!

6. Vuosien hiljaiselon jälkeen olen taas löytänyt käsillä tekemisen riemun ja ilon. Minulle sopivat pienet, nopeasti valmistuvat työt. En tykkää keskeneräisistä töistä. Tyylini on tehdä vanha työ loppuun ennenkuin aloitan uuden.

7. Olen erittäin tyytyväinen, että sain alkuvuodesta oman blogilistani tehtyä. Meillä on ollut haasteita tietokoneen kanssa, ja nyt olisin pulassa ilman tuota listaa!

Mukavaa aurinkoista sunnuntaipäivää! Mitähän tässä vielä ehtiikään...

Mitä isot edellä...

...sitä pienet perässä!

Uusimmassa Koti ja keittiö -lehdessä oli kauniin kodin esittely. Siitä sain "tahtoo kans" -idean käsityökorista. Ja sehän syntyi parissa päivässä vanhoista kuteista. Korini on kokenut tuotekehitystä: siinä on nyt kantokahvat. Aion säilytellä siinä työn alla olevaa käsityötä.

Alkava viikko on ollut hyvin arkinen: lumenluontia, käsitöitä ja urheilua kaiken muun perussälän rinnalla. Kolaukseen liittyvä taloyhtiön sosiaalinen vääntö väsyttää. Kuka kolaa ja kuka ei. Onko muissa taloyhtiöissä samaa? Olisipa kiva asua omakotitalossa...

Päätin pitää tämän viikon totaalitaukoa kaappien raivaamisesta. Sen sijaan olen tyhjennellyt pinnoilla olevia turhia koristeita ja kertyneitä roinia. Aika kiva tyhjennellä lipastojen päällisiä ja asetella sinne ainakin hetkeksi uusia, kivoja juttuja. Piristää. Keittiössä tyhjensin jääkaapin oven ja liesituulettimen päällisen. Johan tuli siistiä!

Luettavana on taaskin viikon pikalaina; Alexandra Salmelan esikoisteos, joka oli myös Finlandia-ehdokkaana. Hänen ehdokkuudestaanhan nousi kohu kansalaisuuden takia. Kirja on varsin erikoinen tapaus, huh huh. Vielä en tiedä tykkäänkö, mutta ainakin tekee mieli jatkaa ja ottaa selvää, onko tämä lintu vai kala. Oletteko lukeneet?

Voimia viikkoonne! Ihan kohta on jo helmikuu...

Kaaoksenkesyttäjä

Uusimmassa Glorian Kodissa (Glorian Koti, tammikuu 2011) on juttu tavaraähkystä. Toimittaja Sanna Tyry on haastatellut Anne te Velde-Luomaa, joka ammatikseen kesyttää muiden kaaoksia. Mielenkiintoista, että tällä alalla voi elättää itsensä. Ja minähän rupesin heti miettimään Katti Matikaisen tyyliin, että tulisiko minusta hyvä kaaoksenkesyttäjäkonsultti.

Juttu on sinänsä hyvä ja maanläheinen. Kuten yleensä tätä aihetta käsittelevissä jutuissa, ei tässäkään ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta kyllä aihe silti kolahtaa ja herättelee taas kaaoksenkesyttäjää minussa.

Te Velde-Luoma nimeää kuusi teesiä kaaoksen kesyttämiseen. Tällaisia ne ovat pääpiirteissään:
1. Rajaa työmaasi. Käy kerralla läpi esimerkiksi yksi kaappi.
2. Päätä työaika. Ei enempää kuin yksi tunti kerrallaan.
3. Erottele tavarat heti kierrätyspaikan mukaan.
4. Älä ryhdy työhön väsyneenä.
5. Jokaisella säästettävällä tavaralla tulee olla oma paikkansa.
6. Muista, että tavaroita voi myydä eteenpäin kirppareilla ja nettihuutokaupoissa, mutta ole armollinen itsellesi. Toteutus vaatii aikaa.

 Oma rojuterapiani on hidastunut vuoden vaihteen jälkeen. Varasin kirppispaikan, ja sen jälkeen olen verkkaiseen tahtiin siirtänyt tavaroita kirppislaatikoihin. Keräyskassiin siirtelen tavaraa myös silloin tällöin, mutta isompien kaappien tai nurkkien siistimiseen ei ole inspistä riittänyt.

Positiivista on ollut se, että uutta tavaraa ei ole kävellyt sisään. Ei ole edes tehnyt mieli kierrellä kauppojen alennusmyyntejä. Kirppiksetkin ovat saaneet olla rauhassa, mutta luulenpa, että lähiviikkoina pitää pistäytyä jossakin. Ihan vähän vain kurkkimassa kirppishyllyjä...

Tänään ostin kuitenkin kevään ensimmäiset tulppaanit. Ah, miten ihania. Odottelen niiden avautumista. Olipa muuten vaikea valita värejä, kun oli näiden lisäksi niin kaunista pinkkiä, keltaista ja oranssia. Sellainen sekakimppu olisi ollut kaikista kaunein.

 Harmaan viikon piristykseksi olen kutonut puikot viuhuen. Neiti 10 v. sai oman kaulurinsa, jonka idean ja ohjeen nappasin Virkattu Lintu -blogista. Kiitos Anna! (Kuvassa tosin mallina pikkusisko.) Seuraavaksi tuli tilaus pojalta, joten nyt on puikoilla poikavärinen versio. Yhdistelin hyvin eripaksuisia ja -tyylisiä lankoja. Tuntuu toimivan.

Ihanaa viikonloppua! Älkää pelätkö mörköjä, vaikka apinalandian 3-vuotias piirsikin kuvaan taistelevat möröt!

Edit. Mulla oli mennyt lehdet sekaisin. Ei siis Avotakassa, vaan Glorian Kodissa!