Tänään maanantaina

Ulkona on kovin harmaata. Lumi on raskasta ja puista tippuu vettä. 

Rakensimme pienten kanssa lumihevoset, joiden päällä ei valitettavasti saa vielä ratsastaa. Odotellaan ja toivotaan niiden jäätymistä.

Sisällä ei riitä valoa kuvaamiseen. Ainoastaan ikkunan äärellä voi haaveilla kuvaavansa luonnonvalossa. Riittäköön se valo. Minua ilahduttavat jouluna saadut uudet tyynyt, jotka ovat Finlaysonin Taimi-kuosia. Eikös olekin kovin marimekkomainen kuosi?

Nojatuolissa lopettelin eilen Pulkkisen Totta-kirjan. Jouduin säännöstelemään loppua, että lukemista riitti eiliseen asti. Suosittelen!

Samassa tuolissa istun käsitöideni parissa. Päässä muhii jo uusia juttuja, vaikka koukulla on vielä raitoja.

Marraskuussa saatu orkidea ilahduttaa vielä viimeisellä kukallaan. Ja kynttilät palavat!

Mukavaa viikon alkua harmaudesta huolimatta!

ps. Päivän paras juttu oli se, että löysin varastosta kassillisen avaamattomia joululahjoja. Joulupukki oli erehtynyt osoitteesta! Heh!

Pelkkää raitaa

Viime päivät ovat olleet melkoista virkati-virkatia. Istuisin mieluusti koko päivän virkaten. Ainoa ongelma on ollut se, että joka paikka alkaa olla täynnä erilaisia virkati-virkati-teoksiani. Pitäisi siis olla jotain hyödyllistä virkattavaa, jolla olisi myös loppusijoituspaikka.

Ajattelinkin tehdä joitakin lasten kavereiden synttärilahjoja valmiiksi kevään synttärihumua varten. Varoitus siis tuttavat, teidän perheeseenne saattaa lennähtää tällainen kevään aikana. Kommenttilootaan voi jättää veto-lausahduksen!

Työn alla on ollut vanhalla mallilla kännykkäpussukoita. Innostuin tuosta raidasta niin, että piti tehdä joka väristä omansa. Nyt on vielä mietinnässä, koristelenko pusseja ja millä: napeilla vai kukkasilla. Mitäs olet mieltä?

Ihanaa viikonloppua ihan jokaiselle! Meillä apinamies reissaa, ja samanlainen kuvio on kahdessa naapuriperheessa, joten rouvaenergiaa tiedossa! Kivaa!

Loskasään karkoitukseen

Tänään kyselen teiltä keinoja loskaisen sään aiheuttaman tylsyyden karkoitukseen? Tuli melkoisena shokkiyllätyksenä tämä märkä keli. Minä olin ehtinyt tuudittautua ajatukseen, että kevääseen asti mennään kunnon talvikelissä.

Meillä alkuviikkoa ovat piristäneet pienet, arkiset jutut.

Pienimmäisen kanssa tehtiin pihalle lumiukko ja hämärää karkoittamaan lumilyhty. Katsotaan kuinka pitkään se on ehjänä, vai täyttyykö se jo huomenna lumesta.

Voimia harmauteen tuovat myös pakkasesta kaivetut nokkoset, joita ymppäsin lounasmunakkaan joukkoon. Idätyslaatikossa kasvavat idut. Olen myös ottanut välipalaohjelmaan smoothiet, jotka maistuvat myös lapsille. Itselleni lisään joukkoon kourallisen sekalaisia siemeniä. Jokohan tällä virkistyisi! Ja kahvia ja teetä tietysti kuluu.

Virkkuukoukulla on jotain pientä tulollaan, ja kirjastossa silmiin sattui uutuushyllyssä Riikka Pulkkisen uusin. Jippii! Olin jo siitä haaveillutkin. Nyt ei tarvitse iltaisin manailla, että telkusta ei tule mitään. Pikalaina täytyy lukaista viikossa.

Mukavaa viikon jatkoa lumipyryä odotellessa! Koettakaahan keksiä kaikenlaista mukavaa puuhaa!

ps. Nuo puhtaat kirppislakanatkin ovat taanneet sen, että oikeasti minulla on taas oikein voimallinen olo! Hih!

Ikävä

Monissa blogeissa on muisteltu mennyttä vuotta kuvilla vuoden varrelta. Olen ihaillut kesäisiä kuvia, ja sain samalla idean katsella omia kesäkotikuviani läpi. Hieman tuli jo kutkutus alkaa suunnitella tulevaa kesäkotikautta. Se alkaa lumien lähdettyä joskus keväällä. Tuntuu vielä aika kaukaiselta...

Tässä muutamia julkaisemattomia kuvia viime kesältä. Uusimmille lukijoille kerron taustaksi, että meillä on kesäkotina vanha, 1800-luvun talo kuivalla maalla. Talon lisäksi tontilla on sauna/vierastuparakennus, varasto ja puuvaja. Vieressä ovat mahtavat sieni- ja marjametsät, eikä uimarannallekaan ole pitkä matka. Lähistöltä löytyy myös läntisen Uudenmaan monenlaisia kulttuurikohteita.

Kesällä pyrimme viettämään maalla useamman viikon pätkän, ja syksyllä vielä viikonloppuja. Vierastuvan myötä kesäkotiin on kiva kutsua ystäviä visiitille. Monet ihanat muistot tulevat näistäkin kuvista mieleen.

Kesää odotellessa mukavaa viikonloppua...

Rajua rojuterapiaa?

Lupasin itselleni (ja teille) aloittaa vuoden rajulla rojuterapialla. Homma onkin edennyt ihan kiitettävästi. Monta kaappia tai nurkkaa olen jo käynyt läpi. Osa ylimääräisistä tavaroista lähtee suoraan Fidaan, ja osa menee kirppikselle. Silti olen tyytymätön. Kaipaisin jotain totaalisen suurta puhdistusta. Toinen asia on sitten se, onko se edes realistista tässä elämäntilanteessa ja näissä neliöissä.

Viime aikoina on kirjoiteltu paljon rajuista tavaran vähennyksistä ja eletty muutamalla vaateparrella. Onko kukaan kokeillut sellaista? Tuleeko siitä autuas olo ja säilyykö se olotila? Eli onko se tavoittelemisen arvoinen juttu?

Omaan terapiaani kuuluu nyt olemassaolevan tavaran vähentäminen, mutta myös tiukka kuri minulle uuden tavaran hankinnassa. Ei siis terapeuttisia kirppiskierroksia, eikä ale-ostoksia. Jälkimmäisen jätän suosiolla väliin muutenkin. Noista kirppiskierroksista en ihan kokonaan aio luopua, mutta ostopäätökset teen tarkan harkinnan jälkeen. Apua, meneekö nyt ilo elämästä...

Toisaalta mietin, onko tässä kaaoksessa kyse siitä, että meillä ei ole kunnon säilytysjärjestelmiä. Olisiko siis ostosreissu Ikeaan ratkaisu kaikkeen? Lisää kaappeja, arkkuja ja säilytyslaatikoita...

ps. Koska tänään on kierrätyspäivä, askarreltiin lasten kanssa lumihiutaleita vanhasta, kellastuneesta kirjasta. Toissapäiväiset kierrätyskynttilät ilostuttavat vielä tänäänkin! Ja pikkuneiti leikkii tietenkin siistissä leikkikeittiössään!

Tammikuun sävyjä

Olen tehnyt suuren havainnon. Väsyneenä ihminen ei jaksa! (Ei siis kauhean uusi tieto.) Viime aikoina on vaan ollut niin paljon tuijoteltavaa telkusta, että nuokuin eilisen ihan poissaolevana. Sunnuntai-iltojen Stieg Larssonin Millenium-trilogia on koukuttanut, ja eihän sellaisen jännityksen jälkeen uni tule herkälle äitipoloiselle! Suosittelen muuten muillekin valvottamisesta huolimatta!

Tänään olen sitten nukkunut hyvän yön, ja päivä on taas täynnä energiaa. Ja tammikuisia värejä! Joulu on jo ihan mennyt juttu. Olen ihastunut vihreään taitettuihin turkoosin sävyihin. Millähän nimellä näitä sävyjä voisi kuvata?

Tänään sulattelin pussukoihin kertyneitä kynttilänjämiä. Taas tuli iso satsi poltettavaa. Hienosti sain myös eri sävyisiä kynttilöitä, kun jaottelin jämät kolmeen erään.

Tällaisia arkisia tunnelmia! Olen myös aloitellut lupaamaani rojuterapiaa. Homma etenee, mutta siitä myöhemmin! Ihanaa loppiaista teille kaikille!

Vuoden ensimmäisenä päivänä

- Kolasin lunta tunnin, ja sen jälkeen huomasin, että homman olisi voinut aloittaa alusta. Ihana, nautinnollinen pyry. Peuhattiin lasten kanssa kinoksissa.
- Lähdin perinteiselle uuden vuoden päivän roskakierrokselle. Keräsin lähiluistinradan ympäristöstä neljä isoa kassillista rakettisotkuja. Nyt on siistiä ja minulla hyvä mieli!
- Nautimme yhäkin ihanista joululahjoista. Pukin muori on ollut innokas sukkapuikkojen käyttäjä. Wau!
- Ihailin kummipojan tekemää lumihiutaletta. Kyllä on poika aavistanut kummitädin lempivärin.
- Puin joulupuumme uuteen, keväisempään asuun. Eikös nyt ole ihan hyvä hetki virkkailla lisää koristepalloja puuhun? Valkoista, turkoosia ja lilaa! Tätä puuta en heitäkään ihan heti pois.
- Valmistelemme lasten kanssa huomista juhlapäivää, apinamiehen syntymäpäivää!
- Kirjoitin uuden vuosiluvun ensimmäistä kertaa, kun nimesin valokuville uuden kansion. Aina se on jännää, että muistaako numerot oikein!

Vuosi on siis vaihtunut hyvällä fiiliksellä! Lähettelen täältä teille kaikille samoja hyvän fiiliksen säteitä!